Teksti: Matti Kääriäinen
Washingtonissa toimiva kansalaisjärjestö Global Financial Integrity (GFI) on erikoistunut erityisesti kehitysmaista lähtevien laittomien pääomavirtojen tutkimiseen. Tammikuun lopulla GFI julkaisi uusimman raporttinsa.
Trade-Related Illicit Financial Flows, (IFFs) in Africa 2013–2022. Näillä virroilla tarkoitetaan sitä pääomaa, joka virtaa laittomasti pois talouksista suurten, epärehellisten tai väärin ilmoitettujen kansainvälisten kauppatapahtumien kautta. Nämä rahavirrat muodostavat merkittävän esteen Afrikan inklusiiviselle talouskasvulle ja taloudelliselle suvereniteetille.
Päähavainnot ja luvut
Illicit Financial Flows -arviot
- Vuonna 2022 Sub-Saharan Afrikan kaupalliset IFF-arvot olivat arviolta 152,9 miljardia USD (ns. “value gaps”).
- 10 vuoden keskiarvo oli noin 113 miljardia USD vuodessa – eikä merkittävää parannusta havaittu vuosien mittaan.
- Nämä luvut ovat todennäköisesti aliarvioita, koska harmaa talous ja tarkoituksellinen piilottelu vaikeuttavat täsmällistä mittaamista.
Maat, joissa vuotoja eniten
Raportin mukaan suurimmat kumulatiiviset kauppaan liittyvät laittomat rahavirrat eli IFF-luvut vuosina 2013–2022 olivat:
Etelä-Afrikka 478 mrd USD; Nigeria 77,7 mrd USD; Ghana 54,1 mrd. USD; Norsunluurannikko 47,7 mrd USD; Kenia 47,5 mrd USD; Sambia 35,8 mrd USD; Tansania 35,5 mrd USD; Angola 35,4 mrd USD; Senegal 25,5 mrd USD ja Etiopia 24,6 mrd USD.
Joukossa ovat myös kaikki Suomen pitkäaikaiset keskeiset kehitysavun päävastaanottajamaat. Jokaisessa maassa nämä rahavirrat ovat monta kertaa suurempia kuin näiden maiden saamaa kehitysapu.
IFF-virtojen trendi
- Ilmoitetut väärät kauppahintailmoitukset (misinvoicing) on raportin mukaan pääsyy IFF-virtoihin. Tämä tarkoittaa sekä hintojen että määrien tahallista ali- tai ylimerkitsemistä
- Ei havaittu merkittävää vähennystä IFF-arvoissa koko vuosikymmenen aikana
Taloudelliset vaikutukset
- Nämä laittomat pääomanpoistot heikentävät verotuloja, mikä rajoittaa mahdollisuuksia rahoittaa julkisia palveluja kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Ne pahentavat maksutaseongelmaa, jarruttavat teollisuuden kasvua, lisäävät riippuvuutta ulkoisesta rahoituksesta sekä epäsuorasti lisäävät korruptiota ja organisoitua rikollisuutta tarjoamalla kanavan rahanpesulle ja täten heikentävät hyvää hallintoa ja oikeusjärjestelmän kunnioitusta.
- GFI mainitsee, että Afrikka on taloudellisesti “nettoluotonantaja maailmalle”, koska vuotaneet pääomat ylittävät monien maiden ulkomaisen velan.
Raportin johtopäätökset ja suositukset
Raportti korostaa, että:
Tarvitaan parempaa valvontaa
- Tulli- ja kauppadataan liittyvä läpinäkyvyys ja parannettu raportointijärjestelmä ovat keskeisiä
- Beneficial ownership -rekisterit ja edistyneet analytiikkatyökalut voivat auttaa paljastamaan todelliset taloudelliset toimijat ja motiivit kaupankäyntiin liittyvissä väärinkäytöksissä
Kansainvälinen yhteistyö
- Raportissa painotetaan, että IFF-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan globaalisti koordinoituja toimia: tiedonvaihtoa, yhteistyötä tullien ja veroviranomaisten kesken sekä kansainvälisiä sopimuksia.
Tämä GFI:n raportissa kuvattu tilanne on todellinen ongelma, mutta se ei ole juurikaan päässyt kansainvälisten järjestöjen agendalle. Syitä tähän voidaan vain arvella, mutta todennäköistä lienee se, että sekä rikkaiden maiden suuret yritykset että Afrikan maiden korruptoitunut eliitti hyötyvät nykytilanteesta eivätkä sen enempää ponnistele ongelmien ratkaisemiseksi. Tätä tilannetta osaltaan kuvaa sekin, että laittomien pääomavirtojen tutkimista harrastaa lähinnä kansalaisjärjestö eivätkä niinkään viralliset tahot.
Kanava lehdessä kirjoitin globaalin etelän riistosta (Kanava 8/2025). Johtopäätökseni oli.” Sellaista uutta kehityspolitiikkaa, jolla länsimaat saisivat globaalin etelän kannatuksen, ei tällä hetkellä ole olemassa eikä tekeilläkään. Onnistuakseen sen pitäisi sisältää vastauksia edellä kuvattuihin rakenteellisiin ongelmiin, mikä puolestaan tarkoittaisi lännen aseman heikentämistä suhteessa muihin maihin. Siihen ei olla valmiita menemään ennen kuin pakon edessä. Tämä pakko saattaa kuitenkin tulla vastaan yllättävän nopeasti.”
Omana havaintonani tähän loppuun voin todeta sen, että presidentti Stubb puhuu nykyään paljon globaalista etelästä ja sen merkityksestä tulevaisuuden vallanjaon yhteydessä. Stubb korostaa erityisesti kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin ja IMF:n merkitystä ja ehdottaa globaalin etelän maiden osuuden kasvattamista niiden toiminnassa. Tähän voisi todeta, että hyvä näin, mutta ellei toiminnan pohjana ole oikea ja rehellinen analyysi vallitsevasta tilanteesta, niin mahdollisuudet tilanteen parantamiseksi ovat heikot.
Matti Kääriäinen on suurlähettiläs (eläkk).
Viite: Kanava nro 8/2025 ”Globaalin etelän riisto jatkuu yhä” (s. 44–46).
