Ennen viime vaaleja kaikki puolueet lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Kuitenkin koulutuksesta on leikattu 690 miljoonaa euroa. (TS, 17.3.)
Lisäksi aivan viime hetkillä Sipilän hallitus yksityistytti 140 miljoonalla eurolla koulutusta ja tutkimusta.
Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiölle annettiin 60 miljoonan euron pääomistus. Säätiön tarkoitus on vahvistaa tutkimuksen ”public-private” -yhteyksiä, kuten asia ilmaistaan ministeri Sanni Grahn-Laasosen johtaman Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa 21.3.19.
Uuden tukisäätiön hallituksen enemmistö annettiin talouselämän edustajille. Elinkeinoelämän jäsenyrityksistä valittiin kaksi jäsentä ja Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä kaksi jäsentä. (28.3.19)
Jatkossa uusi tutkimussäätiö täydentää itse itseään.
80
miljoonaa Oppiva Invest Oy:lle
Hallitus myös siirrätti 80 miljoonan euron arvosta osakkeita Oppiva Invest oy:lle, joka myöntää pääomalainaa ammatillisen koulutukseen.
Kauppalehti uutisoi Oppiva Invest yhtiöstä: Analyysi: Hallitus perusti viime metreillä yhtiön ja salasi sen.
”Valtion tase louskuttaa uutta rahaa konsulttibisneksiin, kun toimitusministeristöksi muuttunut Sipilän hallitus pani tuulemaan kautensa loppumetreillä. Hallitus perusti uuden markkinaehtoisesti toimivan oppimisen osakeyhtiön, jonka pitäisi toteuttaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuushankkeita”, kirjoitetaan (9.4.) Kauppalehdessä.
Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin vasta 29.3. eli vain noin kaksi viikkoa ennen vaaleja.
Miksi koulutuksen uudet yksityistämisprojektit toteutettiin ilman avointa julkista keskustelua päämääristä? Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella on vaikea hahmottaa niiden varsinaista tarkoitusta.
Esimerkiksi toimittaja Marjukka Liiten kirjoittaa:
”TUTKIMUKSEN vaikuttavuuden
tukisäätiön tehtäviä on maaliskuisen tiedotteen perusteella
vielä hankalampi hahmottaa kuin ammattikoulujen osakeyhtiön mutta
nimestäkin voi päätellä, että vaikuttavuutta siinäkin
haetaan.”(HS, 9.4.)
Ennen viime vaaleja kaikki puolueet lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Kuitenkin koulutuksesta on leikattu 690 miljoonaa euroa. (TS, 17.3.)
Lisäksi aivan viime hetkillä Sipilän hallitus yksityistytti 140 miljoonalla eurolla koulutusta ja tutkimusta.
Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiölle annettiin 60 miljoonan euron pääomistus. Säätiön tarkoitus on vahvistaa tutkimuksen ”public-private” -yhteyksiä, kuten asia ilmaistaan ministeri Sanni Grahn-Laasosen johtaman Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa 21.3.19.
Uuden tukisäätiön hallituksen enemmistö annettiin talouselämän edustajille. Elinkeinoelämän jäsenyrityksistä valittiin kaksi jäsentä ja Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä kaksi jäsentä. (28.3.19)
Jatkossa
uusi tutkimussäätiö täydentää itse itseään.
80
miljoonaa Oppiva Invest Oy:lle
Hallitus myös siirrätti 80 miljoonan euron arvosta osakkeita Oppiva Invest oy:lle, joka myöntää pääomalainaa ammatillisen koulutukseen.
Kauppalehti uutisoi Oppiva Invest yhtiöstä: Analyysi: Hallitus perusti viime metreillä yhtiön ja salasi sen.
”Valtion tase louskuttaa uutta rahaa konsulttibisneksiin, kun toimitusministeristöksi muuttunut Sipilän hallitus pani tuulemaan kautensa loppumetreillä. Hallitus perusti uuden markkinaehtoisesti toimivan oppimisen osakeyhtiön, jonka pitäisi toteuttaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuushankkeita”, kirjoitetaan (9.4.) Kauppalehdessä.
Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin vasta 29.3. eli vain noin kaksi viikkoa ennen vaaleja.
Miksi koulutuksen uudet yksityistämisprojektit toteutettiin ilman avointa julkista keskustelua päämääristä? Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella on vaikea hahmottaa niiden varsinaista tarkoitusta.
Esimerkiksi toimittaja Marjukka Liiten kirjoittaa:
”TUTKIMUKSEN vaikuttavuuden
tukisäätiön tehtäviä on maaliskuisen tiedotteen perusteella
vielä hankalampi hahmottaa kuin ammattikoulujen osakeyhtiön mutta
nimestäkin voi päätellä, että vaikuttavuutta siinäkin
haetaan.”(HS, 9.4.)
Ghodsee lukee sosialistisiin maihin myös Pohjoismaat ("demokraattinen sosialismi"), joskin kirja enimmäkseen kertoo Itä-Euroopan maista ("valtiososialismi") ja niiden monessa mielessä naisten kannalta edistyksellisestä politiikasta. Hän ei toki kuitenkaan halua paluuta valtiososialismiin, koska se kokeilu johti autoritarismiin ja näin epäonnistui.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on alkanut eriytyä voimakkaasti toisistaan. Ainakin puolella alueista on isoja vaikeuksia saada alijäämänsä katetuksi tällä vuosikymmenellä. Kolme aluetta on tätä kirjoitettaessa arviointimenettelyssä ja useampi alue uhkaa joutua siihen.
Paavo Teittinen kertoo Pitkä Vuoro -tietokirjassaan ulkomailta tuotettujen ihmisten hyväksikäytöstä Suomessa. Hänellä kesti pitkään tiedostaa, miten syvällä yhteiskuntamme rakenteissa hyväksikäyttö on. Kirjoittamisen myötä hänelle valkeni myös, että maahan tuotetut eivät ole yhdenvertaisia suomalaisten kanssa oikeuden edessä. Kirja avaa silmiä, vakuutta, mutta on turhauttavakin koska ratkaisua näille vakaville ongelmille ei ole näköpiirissä.
Slow down or die -kirjassaan (Profile Books 2025) ranskalainen nuoren polven ekonomisti Timothée Parrique perkaa ensin ymmärrettävästi mutta ajatuksella sitä, mistä taloudessa ja taloustieteen peruskäsitteissä on lopulta kyse.
Marja Saarenheimo
Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä kummallisuutta, että sellaisista kaikille yhteisistä asioista kuin ilmasto ja luonto on tullut (puolue)poliittisesti ihmisiä jakavia ilmiöitä. Ehdoton...
Bulgaria sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Mustanmeren rannalla. Bulgarian virallinen valuutta on käteinen. Ennen vuoden vaihdetta sitä kutsuttiin ”leijonaksi” eli levaksi.
Kirjoittaja: Aleksi Salonen
Palvelut eivät toteudu sen mukaan, mitä yhteiskunta on yhdessä päättänyt turvata, vaan sen mukaan, missä palveluntuottajia on ja millä hinnalla ne toimivat.
Suomessa...
Suomessa universaali sosiaaliturva, kuten lapsilisät, terveydenhuolto ja koulutus, ovat olleet jo pitkään yhteiskuntarauhan, tasa-arvon ja talouskasvun tukipilari. Se on luonut yhteiskuntaamme luottamusta, ennakoitavuutta ja hyvinvointia.
Milanovic tarjoaa korvaamattoman oppaan uudelle 2000-luvulle. ”Branko vie meidät nykyisen maailmanjärjestyksen raunioiden läpi ja keskustelee siitä, minne menemme seuraavaksi, Uusi kansainvälinen talousjärjestys on vakiintumassa…” (Lähde David Hume -instituutin keskustelu)
Kertomus maasta on hyvä kirja ja kauniisti kirjoitettu. Ei Ekosäätiö turhaan palkinnut Kauppista trilogiasta, jonka uusin osa tämä kirja on. Myös WWF näyttää palkinneen kirjan vuoden luontokirjana. Paikoitellen kirjaa lukee kuin löytöretkikertomusta. Kauppinen kertoo tapaamisistaan tutkijoiden kanssa eri maissa ja näiltä oppimistaan asioista.
Johanna Sinisalon romaanissa Joutsenlaulu (2025) lintujen laulu nousee keskiöön viestintänä, jonka merkityksiä ihminen ei ole osannut tulkita. Lähitulevaisuuteen sijoittuva teos nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, kun todellisuuden merkityksiä eivät enää määrittele yksinomaan ihmiset, vaan myös muut lajit ja teknologiset järjestelmät.
Ukraina on joutunut tilanteeseen, jonka Suomi tuntee historiastaan hyvin: He joutuvat taistelemaan resurssien puolesta ylivertaista vastustajaa vastaan. Silloin ainoa mikä auttaa on nostaa järjestelmän tehokkuutta ja älykkyyttä ylivertaiseksi vastustajaan nähden. Juuri näin on tapahtunut.
Kirjoittaja: Roope Pekkinen
Maanpuolustusoppi on oppiaine, jonka opettamista perussuomalaiset esittävät suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuustilannetta eheyttävänä ratkaisuna. Oppiaineesta ei ole julkaistua kirjallisuutta, mutta käsite nousee pinnalle ajoittain...
Kirjoittaja: Milla Unkila
Yhteiskuntamme romahdus on paitsi vääjäämätön, myös käynnissä. Romahdus ei kuitenkaan tarkoita kaiken päättymistä – on omissa käsissämme, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on...
Vuonna 2024 aloittanut EU Parlamentti ei varsinaisesti painota sosiaalista Eurooppaa, vaikka ns. sosiaalisten oikeuksien pylväs onkin edelleen voimassa. Toisaalta Ursula von der Leyenin ohjelma pitää sisällään köyhyyden vastaisen strategian, ensimmäistä kertaa EU:n historiassa.
Meille tarjotaan mitä moninaisempia mittaustietoja hyvinvoinnista ja ihmettelemme ja ylpistymme, kun Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Teema kaipaa kuitenkin kriittistä tarkastelua.
Lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta
Tutkin tämänhetkisessä tutkimusprojektissani sitä, miten ihmiset puhuvat eläimille, ja aineistossani on myös hyönteisiä ja hyönteisille puhumista. Osa tutkimustani on sen tarkastelu, miten ihmiset yrittävät ymmärtää erilaisia muunlajisia eläimiä, niiden sankassa ja monijalkaisessa ja -lonkeroisessa joukossa hyönteisiä ja muita ötököitäkin.
Generatiivinen tekoäly on raketin lailla noussut puhuttamaan kahvipöydissä, politiikassa, lehtien palstoilla ja luokkaympäristöissä. Vaikka generatiivisesta tekoälystä käydäänkin vilkasta keskustelua, tekoälyhuuma keskittyy kärjistäen kahteen näkökulmaan:...
Yhteiskunnallisen yrityksen tärkein päämäärä on vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja tuottaa hyvää ihmisille tai ympäristölle. Toimintaa ohjaa yrityksen missio, ei voiton maksimointi.
Selailin yli 500 artikkelin kokonaisuuden. Yleishuomio on, että selvästi poliittisia tekstejä on luettu eniten. Varsinkin Sipilän hallituksen toimista oli julkaistu useita kriittisiä juttuja. Mielestäni Osallisuus-media artikkelit ovat vastanneet hyvin Hyvinvointivaltion vaalijoiden tavoitteita kertoa puna-vihreistä näkökulmasta. Monikulttuurisuus artikkeleita on vähän.
https://www.youtube.com/watch?v=Xk1D4yujfhA&feature=youtu.be
Osallisuus-media haastattelee tutkimuspäällikkö Paula Saikkosta 2020-luvun toimeentulosta:
- Miten digitaalisaatiota voisi hyödyntää?
- Yltääkö toimeentulotuki säällisen elämän viitebudjettin tasolle?
- Miksi tukea jää hakematta?...
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on alkanut eriytyä voimakkaasti toisistaan. Ainakin puolella alueista on isoja vaikeuksia saada alijäämänsä katetuksi tällä vuosikymmenellä. Kolme aluetta on tätä kirjoitettaessa arviointimenettelyssä ja useampi alue uhkaa joutua siihen.
