Ida Mielityinen & Jenni Karsio: Varhaiskasvatuksen katastrofaalinen työvoimapula ei ratkea ilman sosionomeja

Kuva: Wikimedia Commons. Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0.

Päiväkodit täyttyvät lapsista kesälomien päätyttyä. Henkilökunnan paikalle saaminen sen sijaan on vaikeampaa. Työvoimapula alalla on vaivannut jo pitkään. Varhaiskasvatuslain uudistus viime hallituskaudella sai tilanteen syöksykierteeseen. Uudistuksella pahennettiin työvoimapulaa yhdellä Suomen talouden, työssäkäynnin mahdollistajan ja osaamisen keskeisellä toiminta-alueella.

Uudistuksessa varhaiskasvatuksen alalle luotiin uusi henkilöstörakenne, jossa varhaiskasvatukseen erikoistuneilta sosionomeilta vietiin oikeus varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyteen. Varhaiskasvatuksen sosionomin tutkinto on yliopistotutkintoa laajempi, monipuolisempi ja sisältää pedagogisia opintoja yhtä paljon. Sosionomi-tutkinto sisältää laajoja harjoitteluita, jotka varmistavat käytännön osaamisen vahvan niveltymisen teoreettiseen tietoon.

Uudessa laissa henkilöstömitoitus on lisäksi toteutettu siten, että sosionomien asema on heikentynyt. Lakia tuleekin päivittää siten, että jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla yksi varhaiskasvatuksen sosionomi. Talentian laskelmien mukaan nykyisillä koulutusmäärillä lain siirtymäajan päätyessä vuonna 2030 Suomessa on yli 12 000 varhaiskasvatuksen opettajan vaje, mikäli sosionomeja ei hyödynnetä päiväkotien ryhmissä täysimääräisesti. Opettajavajetta ei selätetä aloituspaikkamääriä nostamalla.

Varhaiskasvatusta uhkaa 12 000 opettajan vaje

Muutoksessa jätettiin tunnistamatta ammattikorkeakouluista tuleva osaaminen työvoiman tarjoajana ja varhaiskasvatuksen laadun monipuolisena takaajana. Tuloksena on jo nyt katastrofaalinen työvoimapula, sosionomien työntö koulutusalalta sekä tavoitteiden vastaisesti henkilöstön koulutustason lasku, kun lähihoitajilla täytetään sosionomien paikkoja. Muutos on johtanut myös siihen, etteivät sosionomiksi opiskelevat enää halua erikoistua varhaiskasvatuksen tehtäviin epäselvän ja heikon työmarkkina-aseman vuoksi. Tämä näkyy tulevana syksynä ammattikorkeakouluissa.

Varhaiskasvatuksen uranäkymät eivät houkuttele, koska opintopolut ovat pitkiä ja päällekkäisyyksiä on paljon. Tällä hetkellä kolme ja puoli vuotta opiskelleen sosionomin tulee varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saadakseen opiskella päälle kolmivuotinen yliopistotutkinto. Osaaminen on myös usein määritelty kankeasti kelpoisuusvaatimuksissa, ja rekrytointikäytännöt tukevat tätä, vaikka kaikki tietävät, kuinka erilaiset osaamisprofiilit sopivat usein samaan tehtävään. Uudistus ei ole lapsen edun mukainen. Varhaiskasvatuksen tilanne vaatii pikaisia korjausliikkeitä.

(Artikkeli on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 15. 8. 22.)

  • Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
  • Jenni Karsio, puheenjohtaja, Talentia ry