Iceheartsin tarkoituksena on varhaisella puuttumisella estää huono-osaisuuden kasautumista luomalla harrastustoimintaa, tuomalla ystäviä ja yksi turvallinen aikuinen, jolle voi soittaa milloin vain.

Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia on autettu ottamalla heitä Icehearts-urheilujoukkueisiin. Yhden joukkueen on tarkoitus toimia kerrallaan 12 vuotta, sanoi Suomen Icehearts ry:n järjestöpäällikkö Erika Turunen Helsingin Uutisille (7.12.)

Yksittäisen Icehearts-joukkueen tuoma hyöty yhteiskunnalle voi nousta lähes kolmeen miljoonaan euroon.

–  Sitrassa on laskettu ensimmäisestä Helsingin joukkueesta (2003– 2015) kustannusvaikuttavuus. Sen mukaan joukkueen nettosäästö yhteiskunnalle oli 2,8 miljoonaa euroa, sanoo Suomen Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki. (HU, 7.12.)

Icehearts ry:n sivuilla laskelman ilmoitetaan perustuvan Sitran malliin ja kohortti -87 aineistoon. Ilman työtä ja koulutusta olevien niin sanottujen NEET-nuorten määrän puolittuminen arvioitiin tuovan yhteiskunnalle 1,9 miljoonan euron säästöt. Sosiaalityön kuluissa saatiin 857 000 euron säästö.

Iceheartsilla on 13 eri paikkakunnalla noin 46 joukkuetta, joissa on mukana noin 650 lasta.

Vaikka jokainen joukkue ei toisi lähes kolmen miljoonan euroa säästöä vaan joissakin tapauksissa huomattavasti vähemmänkin, niin silti kuntien kannattaisi laajentaa toimintaa ja antaa sille rahoitusta.

Mitä useampi potentiaalinen NEET-nuori saadaan autettua aikuisuuteen, sitä enemmän yhteiskunta inhimillistyy ja säästää.

Guardianin julkaisemassa Noam Chomskyn, Angela Davisin, John Pilgerin ja kaikkiaan 850 julkisuuden henkilön avoimessa kirjeessä vaaditaan Bolivian uuden presidentin Jeanine Áñezin hallinnon asettamisesta vastuuseen väkivallasta ja ihmisoikeusrikoksista.

He kehottavat kansainvälistä yhteisöä lopettamaan tuen Áñezin hallinnolle ja auttamaan järjestämään uudet, turvalliset vaalit.

Avoimessa kirjeessä (24.11.) todetaan Bolivian presidentin Evo Moralesin pakotetun eroamisen olleen monen tarkkailijan mielestä vallankaappaus. Sen jälkeen maan armeija ja poliisi ovat syyllistyneet vakavimpiin ihmisoikeusrikoksiin sitten siviilihallintoon siirtymisen jälkeen.

Väkivallan, asuntojen polttamisten ja sukulaisten kidnappausten takia myös varapresidentti ja kongressin johto erosivat 10. marraskuuta. Tämä avasi tien Jeanine Áñezin (jota laajasti syytetään rasistisista näkemyksistä) nousulle presidentiksi tiistaina 12. marraskuuta.

Kirjeessä esitetään, että olosuhteet ja pakotetut erot tekevät presidentti Áñezin vallan laillisuudesta erittäin kyseenalaisen. Lisäksi Áñez, jonka puolue oli saanut vain neljä prosenttia äänistä lokakuussa pidetyissä vaaleissa, julisti itsensä presidentiksi senaatin istunnossa, jolla ei ollut päätösvaltaa.

Áñez edustaa Bolivian opposition äärioikeistolaista sektoria. Hänellä näyttää avoimen kirjeen mukaan olevan Bolivian armeijan ja poliisin täysi tuki. Nämä turvallisuusjoukot ovat käyttäneet huomattavaa ja voimistuvaa väkivaltaa pääosin rauhallisia mielenosoituksia vastaan.

Sacabassa poliisit ja sotilaat ampuivat väkijoukkoon 15. marraskuuta, jolloin ainakin yhdeksän mielenosoittaja kuoli ja 122 haavoittui. Sairaalan johtaja Guadalberto Lara kertoi Associated Pressille kyseessä olleen pahinta väkivaltaa, mitä hän on nähnyt 30-vuotisen uransa aikana.

Áñez antoi samana päivänä (15.11.) käskyn, joka vapauttaa armeijan rikosvastuusta, joka liittyy voimankäyttöön. Lisäksi hän on uhannut asettaa Moralesin syytteeseen ja ehdottanut kieltoa MAS-puolueen osallistumisesta vaaleihin, vaikka se on edelleen Bolivian suurin ja suosituin poliittinen voima, kirjoitetaan avoimessa kirjeessä.

850 allekirjoittajaa kehottaa Yhdysvaltoja sekä muita ulkomaisia ​​hallituksia lopettamaan välittömästi Áñezin hallinnon tukemisen ja tunnustamisen.

Myös toimittajien ja ihmisoikeusjärjestöjen tulisi kirjeen mukaan tehdä enemmän dokumentoidakseen Bolivian ihmisoikeusrikkomuksia.

Avoimen kirjeen allekirjoittajina muun muassa:

Angela Davis, University of California Santa Cruz
Greg Grandin, Yale University
Molly Crabapple, Author and Artist
Javier Auyero, University of Texas, Austin
Sinclair Thomson, NYU
Brooke Larson, University of Stony Brook
Forrest Hylton, Universidad Nacional de Colombia-Medellín
William Robinson, University of California-Santa Barbara
Sujatha Fernandes, University of Sydney (Australia)
Gianpaolo Baiocchi, NYU
Steve Ellner, Universidad de Oriente (Venezuela)
Micah Uetricht, Jacobin
Shawn Gude, Jacobin
Alex Main, Center for Economic and Policy Research in Washington, DC.
John L. Hammond, Hunter College and Graduate Center, CUNY
Marc Edelman, Hunter College and Graduate Center, CUNY
Deborah Poole: Johns Hopkins University (Baltimore)
Judy Helmand, York University, Toronto, Canada
Susan Spronk, University of Ottawa
Mark Healey, University of Connecticut
Laura Enriquez, University of California, Berkeley
Daniel Aldana Cohen, University of Pennsylvania
John Lindsay-Poland, Global Exchange
Ben Dangl, University of Vermont
Nicole Fabricant, Towson University
Carwil Bjork-James, Vanderbilt University
Santiago Anria, Dickinson College
Gabriel Hetland, University at Albany, SUNY
Samuel Handlin, Swarthmore College
Christy Thornton, Johns Hopkins University
Thea Riofrancos, Providence College
Rebecca Tarlau, Penn State University
Andrew Orta, University of Illinois at Urbana-Champaign
David Bacon, independent journalist
Michelle Fine, The Graduate Center, CUNY
Emily Martin, Department of Anthropology, New York University
Doug Hertzler, Practicing Anthropologist
Bret Gustafson, Washington University, St. Louis
Donald Kingsbury, University of Toronto
Pierre M. LaRamee, Independent Scholar
Kirsten Weld, Harvard University
Joseph Nevins, Vassar College
Todd Miller, Independent Journalist
Penelope Anthias, Durham University, UK
Hester Eisenstein, Queens College and the Graduate Center
Hilary Goodfriend, Universidad Nacional Autónoma de México
Gerardo Renique, City College of New York, CUNY
Angus McNelly, Queen Mary University of London
Nell Haynes, Colby College
Nancy Romer, Brooklyn College, CUNY
Leith Mullings, Anthropology Graduate Center, City University of New York
Christine Folch, Duke University
Peter Ranis Graduate Center, CUNY
Premilla Nadasen, Professor of history, Barnard College
Emily Achtenberg, Independent Journalist
Marisol LeBrón,  The University of Texas at Austin
Dan Beeton, Center for Economic and Policy Research
Andrea Marston, Rutgers University
Justice Emily Jane Goodman, New York State Supreme Court

Koko 850 allekirjoittajan lista on tässä linkissä.

Koululaisten kutsuttua aikuiset mukaan kerääntyi ilmastolakkoilijoita perjantaina 27.9. peräti 20 000 parillakymmenellä paikkakunnalla Greenpeacen uutiskirjeen (2.10.) mukaan.

Viime syksynä ilmastomarssiin osallistui 10 000 mielenosoittajaa, jolloin se nimettiin suurimmaksi ilmastomielenosoitukseksi.

Nyt mukana oli jo kaksinkertainen määrä eli 20 000 ihmistä!

Helsingissä lakkoilijoita kävi eduskunnan luona Greenpeacen arvion mukaan koko päivän aikana yli 12 000.

Eri medioissa levitettiin tietoa, kuinka Eduskuntatalon edessä olisi ollut ”vain” 5000 mielenosoittajaa, mutta koska tuo luku käsitti vain samanaikaisesti paikalla olleet, mikä antoi harhaanjohtavan kuvan tapahtuman todellisesta suosiosta.

Viime perjantaina ilmastolakkoon osallistui ennätykselliset neljä miljoonaa koululaista ja työntekijää uutistoimisto AFP:n mukaan.

Jopa ay-liikkeiden maailmanjärjestö ITUC kannustaa jäsenistöään nyt tukemaan 20.–27. syyskuuta pidettäviä ilmastolakkoja. (HS, 17.9.)

Antavatko suomalaisyritykset työntekijöilleen luvan osallistua perjantaiseen lakkoon? Mitkä yritykset osallistuvat koko henkilökunnallaan ihmiskunnan tulevaisuuden näkymien parantamiseen?

Aikuisosallistujien tuen määrä antaa huolestuneille koululaisille erittäin tärkeän tulevaisuussignaalin.

Helsingin kaupungilta koululaisille lupa lakkoon

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs twitterissä:

”27.9. järjestetään taas koululaisten #ilmastolakko. Samaan tapaan kuin keväällä, kaupunki on lähettämässä kouluille ohjeen, että koululaiset saavat osallistua mielenosoitukseen.”

Ympäristökasvatusjärjestö FEE perustelee (17.9.) ilmastolakkoilua:

”Lakko sopii symbolisesti hyvin ilmastonmuutokseen, koska siinä arkiset toimet kuten työnteko ja koulunkäynti pysähtyvät. Juuri sitä ilmastonmuutoksen tuoma todellisuus tarkoittaa. [- -] Koululaisille lakon symboliikka viittaa siihen, että jos ilmastotoimia ei tehdä ajoissa, opiskelu nykymuodossaan menettää merkityksensä, sillä yhteiskunta ei tule olemaan entisensä.”

Ilmastolakkoja eri paikkakunnilla:

HELSINKI: Eduskuntatalon edessä klo 10.00–14.00.
https://www.facebook.com/events/929882457363184/

KUOPIO:
Kuopion ilmastonuoret järjestävät joka perjantai mielenosoituksen kaupungintalon edessä klo 10-13. Lakkoon osallistuvat aikuiset ovat tervetulleita mukaan mielenosoitukseen 27. syyskuuta.

JOENSUU:
Ilmastolakko Joensuun torilla 27. syyskuuta kello 10-13
Lisätietoa instagramista: @ilmastomiekkaritjoensuu

OULU:
https://www.facebook.com/events/450449525570246/

ROVANIEMI:
https://www.facebook.com/events/1224629707660723/

JYVÄSKYLÄ:
https://www.facebook.com/events/500720980719670/

ESPOO:
https://www.facebook.com/events/1098894783635356/

TAMPERE:
https://www.facebook.com/events/974490042916201/

TURKU:
https://www.facebook.com/events/2233521740091425/

SALO:
https://www.facebook.com/events/407854053457772/

ILMASTOLAKKOJA ERI MAISSA: https://globalclimatestrike.net/  

Ilmastohätätilan takia rajuja yhteiskunnallisia muutoksia vaatineen julistuksen on allekirjoittanut jo yli 160 yliopistoa ja 45 verkostoa, jotka edustavat yli 8000 yliopistoa.

Lista allekirjoittaneista yliopistoista luovutetaan YK:n ilmastosopimus kokouksessa joulukuun alussa Chilessä.

Jyväskylän yliopisto osallistui ilmastohätätila-julistukseen ja haastoi muut suomalaisyliopistot mukaan. Allekirjoitusaika päättyy 1.11.2019.

Mukaan tulevat yliopistot sitoutuvat hiilineutraaliuteen jo 2030 (tai viimeistään 2050), suuntaamaan resursseja ilmastonmuutostutkimukseen ja edistämään tietoa ympäristöstä sekä kestävästä kehityksestä.

– Yliopistoilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkaisemisessa. Haastamme myös muut suomalaiset yliopistot mukaan ilmastotalkoisiin. Planetaarinen hyvinvointi, resurssiviisaus, vastuullisuus ja kestävyys ovat yliopistomme uuden strategian keskeisiä painopisteitä, rehtori Keijo Hämäläinen toteaa.

Allekirjoittajina ovat jo muun muassa yhdysvaltalainen korkeakoulujen ilmastotoiminnan järjestö EAUC, Second Nature –järjestö ja YK:n ympäristöohjelman Youth and Education Alliance.

Lentovero on käytössä jo Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Norjassa. Suomessa ei ole vielä vastaavaa veroa. 

Suomen lentoveron kansalaisaloitetta on valmisteltu ilmastoaktiivien kampanjaryhmässä. Mukana ovat mm. Maan ystävät, Dodo, Luonto-Liitto ja Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.

Aloitteen voi allekirjoittaa täällä  ja kampanjasivusto on tässä.

Lentäminen on henkilöautoilua haitallisempaa

Suomalaisten lentomatkailu tuottaa noin neljän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, kun huomioidaan edestakaiset ulkomaanlennot. Lisäksi muun muassa vesihöyryvanojen ja typen oksidien arvioidaan ainakin kaksinkertaistavan lentämisen kokonaispäästöjen vaikutukset ilmastolle. 

Siksi lentomatkailun ilmastovaikutukset voidaan laskea vähintään 8 miljoonaan tonniin, kun henkilöautoliikenteen päästöt olivat ”vain” noin 6 miljoonaa tonnia muutettuna hiilidioksidiekvalenteiksi vuonna 2017. 

Ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö pitää kaksinkertaistavaa vaikutusta miniminä.

– Joissain tutkimuksissa puhutaan kahden ja viiden välillä olevista kertoimista. Nykytietämys suuntautuu suunnilleen kahteen, Niemistö sanoo (Yle, 15.1.19).

Lentämisen koko ilmastovaikutus voi siis pahimmassa tapauksessa olla puolitoista tai jopa kolme kertaa henkilöautoilua suurempi.

Hallitusneuvotteluja vetävä sdp on sitoutunut toimenpiteisiin veronkierron torjumiseksi. Myös useat muut puolueet ovat luvanneet puuttua verolakien porsaanreikiin. Finnwatchin Verokikkailu kuriin -vetoomus on hyvin ajoitettu muistutus lupauksista.

Finnwatch luovutti tiistaina (7.5.) sdp:n veropolitiikasta vastaavalle Timo Harakalle yli 4500 allekirjoitusta lyhyessä ajassa keränneen vetoomuksensa.

Verokikkailu kuriin -vetoomuksella vaaditaan:

– Puuttumaan Carunan ja monen muun yrityksen verovälttelyyn poistamalla tiedossa olevat porsaanreiät kansallisesta verolainsäädännöstä.

– Edistämään aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa EU-tasolla tukemalla muun muassa julkista maakohtaista veroraportointia ja yritysverojärjestelmän kokonaisuudistusta.

Lisäksi Finnwatchilla on seuraavalle hallitukselle 13-kohtainen lista veroa kiertävien reikien tukkimiseksi mm. hallintarekisterissä, verosuunnittelussa, vakuutuskuorissa ja maakohtaisen veroraportoinnissakin.