Ukraina on joutunut tilanteeseen, jonka Suomi tuntee historiastaan hyvin: He joutuvat taistelemaan resurssien puolesta ylivertaista vastustajaa vastaan. Silloin ainoa mikä auttaa on nostaa järjestelmän tehokkuutta ja älykkyyttä ylivertaiseksi vastustajaan nähden. Juuri näin on tapahtunut.
Nyt tekoälyn rooli modernissa sodankäynnissä lisääntyy kovaa vauhtia. Ukrainan sodassa droonit, tekoälyavusteinen tiedustelu ja reaaliaikainen data ja sen analysointi ovat muuttaneet sodankäynnin. Mutta myös keinot datan keräämiseen ovat peliä.
Myös Suomen Puolustusvoimat on ottanut askeleita oikeaan suuntaan mm. tekoälykeskuksen perustamisella, jonka tarkoituksena on rakentaa kattava ekosysteemi yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Puolustusvoimamme kulkee oikeaan suuntaan tavoitellen dataohjautuvuutta omassa toiminnassaan rauhan ja sodan aikana. Oikea suunta, mutta Ukrainan tasolle pääsemiseen on vielä pitkä matka ja pelit puuttuvat.
Ukrainan puolustuksen keskiössä on Brave1-organisaatio, verkosto, jonka tehtävänä on yhdistää hallitus, armeija, yritykset, innovaattorit ja rahoittajat. Se tähtää uuden, älykkäämmän teknologian mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen ja se hankkii ja käyttää tietoa mikä tämän päivän sodassa toimii.
Pelillistämisen ansiosta ukrainalaiset tietävät tarkasti, millä aseilla on saatu mitäkin aikaan. Tätä dataa käytetään hyödyksi aseiden hankinnassa ja se reagoi välittömästi tilianteen muutoksiin ja omien sekä vastustajien teknologioiden kehitykseen.
Pelillistämisellä saa jatkuvasti päivittyvän datan ja se ohjaa hankintoja. Ukrainassa sotilaat saavat onnistumisista pisteitä, joilla he voivat ostaa Brave1:n verkkokaupasta aseita ja puolustustarvikkeita. Venäläisen sotilaan taposta saa 12 pistettä ja vangitsemisesta enemmän. Panssarivaunun pysäyttäminen antaa 20 pistettä ja tuhoaminen 40 pistettä. Järjestelmä vaatii kustakin pisteestä todennuksen ja tarkan tiedon siitä, millä välineillä tuhot on tehty ja sitä dataa käytetään mm. aseiden tehokkuuden arviointiin ja hankintojen ohjaukseen.
Pelillistäminen ohjaa aseita sinne, missä kulloinkin saadaan parhaita tuloksia ja päätökset käytettävistä aseista tehdää siellä missä on viimeisin tieto tilanteesta, tarpeista ja aseiden toimivuudesta.
Lännen asehankintoja tulee myös ohjata realiaikaisella datalla. Ukrainan dataa käytetään onneksi nyt myös puolustusteknologian startuppien ohjauksesssa, mutta kokonaisuutena lännen puolustusteollisuus ei toimi riittävän ketterästi. Sama tilanne myös kaikissa länsimaiden puolustusvoimissa.
Tämä data muuttuu jatkuvasti ja vain Ukrainasta saadaan dataa. Meiltä onneksi puuttuu sota, ja siksi oman datan sijaan meidän kannattaa hyödyntää Ukrainan dataa ja ohjata hankintoja ja puolustuksen kehitystä myös sen perusteella.
Pelillistämisellä on jo pitkään huomattu olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi yritystoiminnan kehittämisessä. Nyt meidän pitää viedä sitä puolustustoimintamme ytimeen.
Antti Kosunen, founding partner, 17tech kiihdyttämö
Markku Wilenius, tulevaisuudentutkimuksen professori, Turun Kauppakorkeakoulu
Artikkeli julkaistu aikaisemmin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Uudelleenjulkaisulle saatu lupa.
