Pääomasijoittajat omistavat yhä suuremman osan suomalaisista energiayhtiöistä. Omistuksen keskittymisellä on vaikutusta paitsi huoltovarmuuteen, myös eriarvoisuuden kehitykseen ja kansantalouteen.
Sähköistä verovälttelyä
Caruna ja Elenia Verkko ovat Suomen suurimmat sähkön energiajakeluyhtiöt. Molemmat ovat alkujaan olleet kotimaisia yhtiöitä, mutta ovat nykyään ulkomaisessa omistuksessa.
Vuonna 2014 Fortum möi Suomen hallituksen luvalla Carunan pääomasijoittajille. Omistajat ovat vaihtuneet vuosien saatossa, ja tällä hetkellä suurin osa omistajista on erilaisia eläkeyhtiöitä, joista 7,5 % osakkeista omistava Elo on ainoa suomalainen taho.
Eleniasta kansainväliset pääomasijoittajat omistavat 90 %, ja jäljelle jäävä 10 % osuus kuuluu Valtion Eläkerahastolle.
Kohu nousi siitä kun Caruna 2016 ilmoitti nostavansa sähkönsiirtohintojaan 27 %, ja niiden nousu on sen jälkeen jatkunut. Siirtohintojen nousua perusteltiin sähköverkon uudistamiseen tehtävillä investoinneilla. Korotukset olivat kuitenkin selvästi korkeammat kuin sähköverkon uudistuksen kulut.
Vuoden 2023 lopulla Energiavirasto rajoitti kuinka paljon energiayhtiöt voivat nostaa hintojaan. Caruna ja Elenia ovat haastaneet Suomen hallituksen oikeuteen päätöksestä.
Toinen kohu tuli siitä kun Caruna käytti tasevapautussääntöä vähentääkseen maksamiaan veroja. Säännön mukaan tytäryhtiö voi vähentää verotuksessa korkokuluja jos niitä käytetään emoyhtiön velkojen maksuun. Carunan tapauksessa sen emoyhtiötä oli tarkoituksellisesti velkaannutettu korkotulojen kasvattamiseksi.
Elenia on myös käyttänyt velkaisuuteen liittyviä korkokuluja veronmaksun minimoimiseksi.
Vuonna 2023 voimaan astui vihdoin lakimuutos, jolla pysäytettiin tasevapautussäännöllä verokikkailu.
Kaukolämpökauppa kuumenee
Kansainväliset sijoittajat ovat myös olleet kiinnostuneita ostamaan pienempiä suomalaisia energiayhtiöitä.
Eurooppalainen sijoitusjätti Abrdn Plc osti maaliskuussa 49 prosenttia 2024 Etelä-Savon Energiasta Mikkelin kaupungilta. Tämän lisäksi Abrdn omistaa 49 prosenttia Riihimäen kaukolämmöstä ja 66 prosenttia Outokummun Energiasta.
Toinen kansainvälinen sijoittajayhtiö Adven sanoo sivuillaan myös omistavansa eniten kaukolämpöverkkoja Suomessa. Se on ostanut 100 % Kyrön Kaukolämmöstä syyskuussa 2023, Parikkalan kaukolämpöliiketoiminnan 2018, Iitin kunnan omistaman Kausalan Lämpö Oy:n 2022 ja ja lukuisia muita.
Joulukuussa 2023 Advenille myytiin 75 % enemmistöosuus Paraisten kaukolämmöstä. Vuosi myöhemmin joulukuussa 2024 Adven esitti kaukolämmön hinnan nostamista. Koska kaukolämmön suurin asiakas on kaupunki, hinnankorotus johtaa todennäköisesti jonkinlaisiin veronkorotuksiin kulujen kattamiseksi. Kausalan lämmön hinnan noususta ilmoitettiin joulukuussa 2023.
Muiden energiayhtiöiden tapaan myös Advenin omistavat suuret kansainväliset sijoitusrahastot. Ei ole tiedossa harjoittaako Adven verovälttelyä.
Adven yritti ostaa Raision Energian viime vuonna. Valtuustossa yritys kuitenkin kaatui valtuutettujen tiedonpuutteeseen.
Pääomasijoittajaomistuksen seurauksia
Kun suomalaisten yritysten ulkomaisista omistuksista on puhuttu tiedotusvälineissä, näkökulma on yleensä ollut turvallisuuspoliittinen. Talouspoliittisista vaikutuksista ei ole keskusteltu yhtä innostuneesti. On kuitenkin selvää, että ulkomaisella omistuksella ja omistuksen keskittymisellä on vaikutusta paitsi huoltovarmuuteen, myös eriarvoisuuden kehitykseen ja kansantalouteen. Hintojen noustessa asukkaiden on vaikeampi tulla toimeen ja yritysten toimintakustannukset nousevat.
Energiayhtiöiden myyntiprosesseissa voisi olla enemmän läpinäkyvyyttä. Tarjoukset tuskin tulevat koskaan julkisiksi niihin liittyvien liikesalaisuuksien vuoksi. Mutta myyntiehdot voisivat olla julkisia jotta kaikilla osallisilla olisi mahdollisuus tietää millä ehdoilla yhteistä omaisuutta myydään yksityiseen omistukseen.
Myyntien perusteluna on usein ollut energiatoiminnan kustannukset. Energiayhtiöiden toiminta on ollut tappiollista ja toimintaa tuettu kunnan toimesta. Yhtäältä ulkoistus on ollut perusteltua koska ulkopuolisilla toimijoilla on ollut parempi osaaminen voitollisen liiketoiminnan tekoon. Toisaalta kunnilla ei ole vastaavaa painetta taloudelliseen tulokseen koska tuottavat palvelua asukkailleen. Lisäksi voi miettiä mikseivät kunnat voi keskenään tehdä yhteistyötä tiedonvaihtoa ja tuotantoa varten.
Olisi myös kiinnostavaa tietää miksi suomalaiset eläkeyhtiöt eivät ole kiinnostuneita suomalaisten energiayhtiöiden omistamisesta. Infrastruktuuriyritysten voisi ajatella olevan varsin vakaita omistuksia, joilla on varma kassavirta, minkä luulisi kiinnostavan myös kotimaisia pitkäjänteisesti ajattelevia pääomasijoittajia.
Omar El-Begawy
Suomen Attacin puheenjohtaja
Artikkeli on julkaistu aiemmin Attacin jäsenlehdessä Hiekanjyvät 1/2025. Uudelleenjulkaisulle on saatu lupa.
