Hallitus yhtiöittää 7 miljardin euron ratahankkeet, joita rahoitetaan ”kiinteistöjen kehittämisellä”

Kuva: Wikipedia

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa (1.2.) VR:n keskeisen yhtiöittämisvaiheen tapahtuvan lähikuukausina.

Samanaikaisesti hallitus on luomassa uusia hankeyhtiöitä yli seitsemän miljardin euron raideyhteyksiin. Niihin toivotaan mukaan kuntia, eläkeyhtiöitä ja myös pääomasijoittajia. Sijoittajat olisivat ainakin ensi alkuun kotimaisia, vakuutti Berner.

Hankeyhtiöiden rakentamat radat tulevat niiden omaan omistukseen. Lisäksi yhtiöiden odotetaan kilpailuttavan eri raidetoimijoita ja keräävän lipputuloja.

Kaapataanko julkisia kiinteistöjä ratahankeyhtiöille?

Valtiovarainministeriön Väylä tulevaan – Infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla -raportissa (20.12.18) esitetään valtion ja kuntien siirtävän omistamiaan kiinteistöjä ja maa-alueita uusiin raideyhtiöihin. Kiinteistöomaisuudella ja sen arvonnousulla voitaisiin rahoittaa jopa viidesosa raidehankkeista.

VM:n raportissa ehdotetaan hyvin suoraviivaista toimintaa kiinteistöjen hankkimiseksi. Vaikka kiinteistö olisikin ”jonkin viraston, liikelaitoksen tai jopa osakeyhtiön omistuksessa tai hallussa, valtiolla ja kunnalla on yleensä keinot siirtää kiinteistö hankeyhtiöön, jos ne niin haluavat” (s. 43).

Raportin mukaan kiinteistöjen siirtämistä haittaavat esteet ovat lähinnä ”sekundäärisiä”, jos toimijat ovat tarpeeksi päättäväisiä:

”- – ratkaisevaa tässä yhteydessä onkin toimijoiden päättäväisyys kerätä tietylle väylälle rahoitus ja saada väylä toteutettua. Tältä kannalta on myös jossain määrin sekundääristä, kenen kiinteistökohteista ja missä määrin on alun perin ollut kysymys [- -]. Jos tahtoa on asian hoitamiseen, millimetrijakokysymykset eivät tule esteeksi”, kirjoitetaan VM:n raportissa (s. 43).

Yksityistämisestä huolimatta valtiolle noin puolet kustannuksista

VM:n työryhmän laskelmien mukaan hankeyhtiöt eivät saisi kasaan kuin ehkä 25−65 prosenttia rakentamiskustannuksista ja valtiolle jäisi miljardiluokan kustannukset harteilleen:

”Jos muiden loppurahoituslähteiden lisäksi myös kunnat osallistuisivat kustannuksiin, valtion lopullinen rahoitusvastuu voisi alimmillaan jäädä selvästi alle puoleen kokonaiskustannuksista. Edelleen voisi kuitenkin siis valtion kannalta olla kysymys miljarditasoisista kustannuksista yhdenkin hankkeen osalta” (s. 51).

Yksityistämisestä ja kiinteistöjen siirtämisestä huolimatta valtiolle siis jäisi valtaosa kustannuksista. Kuitenkin tiedotustilaisuudessaan (1.2.) valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja ministeri Berner useampaan kertaan väittivät, että hanke ei rasita valtion budjettia.

Rahoitetaanko ratahanketta ohi eduskunnan?

Sipilän hallitus on luonut itselleen merkittävän uuden keinon toimia valtion budjetin ulkopuolella. Hallituksen omana rahoitusvälineenä toimii vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake Oy, johon on siirretty myyntiin meneviä valtionyhtiöiden osakkeita.

Vaken avulla Sipilän hallitus voi laittaa ”taseet töihin” ja ohjata osakeomaisuutta ja niiden myynnistä saatuja tuloja haluamallaan tavalla, enää ei eduskunnalta tarvitse pyytää hyväksymislupia.

Vaken varsinaista tarkoitusta on ihmetelty niin Valtiontalouden tarkastusvirastossa, lainsäädännön arviointineuvostossa kuin Teollisuuden palkansaajissakin, kirjoitti Yle (25.6.2017).

Vakeen on siirretty liki kahden miljardin edestä valtion omistamia osakkeita, jotka hallitus voisi niin halutessaan käyttää yhtiöittämiinsä raidehankkeisiin. Mikäli näin aiotaan toimia, niin hallitus ei muodollisesti rasittaisi valtion budjettia vaikka kylläkin valtion omaisuutta.

Aikooko hallitus liki viimeisinä töinään siirtää parin miljardin osakepotin ja julkisia kiinteistöjä ratahankeyhtöihin ilman oppositiopuolueiden mukaan ottamista, on kysymys joka voi askarruttaa juuri vaalien alla.

Esimerkiksi Britanniassa raideliikenteen yksityistäminen on aiheuttanut suoranaisen kaaoksen (Yle 27.12.18). Olisikin toivottavaa, että Suomessa keskusteltaisiin avoimesti uusien raidehankkeiden kilpailuttamisesta ja yhtiöittämisestä, jotta niiden salamyhkäiseltä vaikuttavasta valmistelusta ei seuraisi liikennekaaosta tai niin laajakantoisia ongelmia, kuin mitä soteen on liittynyt.