Päättäjät puhuvat nyt kauniisti siitä, että Naton sisällä Suomi voi pitää ydinaseriisuntaa esillä. Käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen lähemmäksi Nato-maiden kantoja, sillä se muutti kantojaan YK-äänestyksissä, kirjoittaa ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin koordinaattori Kati Juva.
Suomi on liittymässä Natoon, kunhan Turkki ja Unkari saavat ratifioitua jäsenyyden. Liittymisprosessin alussa keskustelu ydinaseista jäi taka-alalle, mutta nyt se on onneksi aktivoitunut.
On tärkeää huomioida, että Nato määrittelee itsenä ydinaseallianssiksi ja edellyttää kaikkien uusien jäseniensä osallistuvan ydinaseisiin liittyvään suunnitteluryhmään. Ranska ei ainoana Nato-maana kuulu tähän ryhmään, koska se haluaa hallita omia ydinaseitaan täysin itsenäisesti.
Naton jäsenten edellytetään osallistuvan myös säännöllisiin ydinaseiden käyttö- ja kuljetusharjoituksiin, joissa harjoitellaan ydinaseiden lastaamista ja kuljettamista, kuljetusten turvaamista sekä laukaisemista, toki ilman ydinkärkiä.
Päätökset osallistua harjoituksiin tehdään erikseen, eikä niihin ole joka kerta pakko osallistua. Esimerkiksi lokakuussa pidettyyn Steadfast Noon -harjoitukseen osallistui vain 14 Nato-maata.
Suomi näyttää olevan liittymässä Natoon ilman mitään ehtoja. Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan neuvotteluissa ei edellytetä ydinaseiden sijoittamisen kieltoa Suomeen.
Toki nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteet Suomessa, mutta kun lakia ollaan uudistamassa pienydinvoimaloiden sääntelyn takia, ei mikään estä samassa yhteydessä poistamasta laista myös tätä kohtaa. Tässä on syytä olla tarkkana ja varmistaa, ettei tänne jatkossakaan saa tuoda ydinaseita.
Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan
Päättäjät puhuvat nyt kauniisti siitä, että Naton sisälläkin ja erityisesti siellä Suomi voi pitää ydinaseriisuntaa esillä. Tämä vaikuttaa kuitenkin tyhjältä puheelta. Käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen esimerkiksi YK:ssa lähemmäksi Nato-maiden kantoja.
YK:n yleiskokouksen 1. komiteassa, joka käsittelee aserajoituksia, on vuosittain esillä useita ydinaseisiin liittyviä päätöslauselmia. Yksi niistä käsittelee ydinaseiden humanitaarisia vaikutuksia, ja siinä vaaditaan ydinaseriisuntaa.
Tänä vuonna päätöslauselmaa kannatti lokakuun lopussa järjestetyssä äänestyksessä 141 YK:n jäsenvaltiota. Aiemmin Suomi on äänestänyt vastaavan päätöslauselman puolesta. Nyt Suomi kuitenkin pelkurimaisesti pidättäytyi äänestämästä.
Lisäksi Suomi äänesti vuonna 2017 solmittua ja vuonna 2021 voimaan tullutta ydinasekieltosopimusta tukevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka on aiemmin äänestänyt sopimuksen kohdalla tyhjää. Jopa Australia äänesti tänä vuonna tyhjää, Nato-maat ja ydinasevaltiot vastaan. Päätöslauselmaa kannatti 124 valtiota.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on ollut avoin ydinasekieltosopimuksen suhteen. Tämä avoimuus on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Suomi on myös linjannut, ettei ydinasekieltosopimus ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa.
Nyt Suomi on kuitenkin Nato-haukkoja myötäillen päätynyt olemaan tukematta ydinaseriisuntaa ja käytännössä vastustamaan ydinasekieltosopimusta.
Suomen on nyt tehtävä selväksi, että emme halua tänne Naton ydinaseita missään olosuhteissa ja että haluamme tämän kirjattavaksi jäsenyyssopimukseen. Lisäksi Suomen tulee aidosti edistää ydinaseriisuntaa ja olla myötäilemättä ainuttakaan ydinasevaltiota tai ydinaseallianssia YK:ssa tai Natossa.
Aseriisunta tulee toteuttaa tasapuolisesti, kansainvälisten sopimusten ja neuvotteluiden avulla kaikkien turvallisuushuolet huomioiden. Ydinaseet eivät tuo turvaa, olivat ne sitten omia tai muiden.
(Artikkeli on alun perin julkaistu Maailma.net -verkkosivustolla 14.11.2022.)
Kati Juva on lääkäri ja ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons Finland) toinen koordinaattori.
- Lisätietoja ydinaseiden vaaroista Kati Juvan artikkelista: ”Voiko ydinsota syttyä vahingossa – läheltä piti -tilanteita vuosikymmenten varrelta”, (5.8.2020).
