Minna Halme & Lassi Linnanen: Suuret tuloerot heikentävät talouskasvua

Kuva: Lena Balk, Unsplash.

Suomen talouseliitillä ja poliittisella johdolla on puoluekannasta riippumatta yksi yhteinen tavoite: talouskasvu. Siihen liittyy kuvitelma, että rikkaiden jatkuva rikastuminen edistää talouskasvua ja että eriarvoistuminen on hinta, joka talouskasvusta pitää maksaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan OECDn ja Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimusten mukaan kasvava eriarvoisuus heikentää talouskasvua [1, 2].

Talouskasvun aikaan saamiseksi ollaan valmiita tekemään lukemattomia toimenpiteitä. Maassamme näyttää vallitsevan käsitys, jonka mukaan nimenomaan talouskasvun ylläpitämiseksi on ollut ja on edelleen välttämätöntä alentaa suurituloisimpien henkilöiden veroja, erityisesti pääomatulojen verotusta. Nämä veron alennukset ”talouden hyväksi” ovat jatkuneet parisen kymmentä vuotta sillä seurauksella, että tuloerot maassamme ovat nyt yhtä suuret kuin hyvinvointivaltion alkutaipaleella 1970-luvun alussa [4].

Koronan kurittaessa kansantalouttamme Suomen valtio on joutunut ottamaan velkaa talouden elvyttämiseksi. Nyt pohditaan, millä elvytykseen otettu velka maksetaan. Kenelläkään ei tunnu olevan hyviä ehdotuksia velanoton korvaajaksi tai siitä, millä muulla keinolla yritysten pystyssä pitämistä ja julkisen sektorin kriisiajan toimia rahoitettaisiin.

On silmiinpistävää, ettei korkeita pääomatuloja ansaitsevien henkilöiden verotuksen kiristämistä edes mainita keinona. Näin siitä huolimatta, että pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi [5]. Ja siitäkin huolimatta, että Suomen varakkain promille maksaa tuloistaan veroja keskimäärin vain 34%, mikä on sama kuin noin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat veronsaajat maksavat [3]. Tästä seuraa, että tulohaitarin kärjessä verotus on Suomessa suhteellisesti alenevaa pääomatulojen verotuksen vuoksi, eli kaikkein varakkaimmat suomalaiset maksavat suhteellisesti vähemmän veroja kuin keskituloiset ja vähän ansaitsevat [3, 6].

Miksi suurituloisimpien suomalaisten (pääomatulojen) veroista on tullut keskustelun tabu, josta ei edes puhuta? Yksi syy on varmasti vallankäytöllinen: ehdottaja joutuu nopeasti vaikutusvaltaisten tahojen ryöpytyksen kohteeksi. Toinen syy liittynee myyttiseen uskomukseen talouskasvun lähteistä. Kuvittelemme, että rikkaiden jatkuva rikastuminen edistää talouskasvua, josta hyötyvät taloudellisesti kaikki tuloluokat, vaikka eriarvoistuminen samalla kasvaakin. Tähän uskomukseen nojaten Suomen rikkain kymmenys on lähes kaksinkertaistanut reaalisen tulontasonsa vuoteen 1995 nähden, kun taas kaikkien muiden tuloluokkien reaalinen tulotaso on noussut hieman tai pysynyt jotakuinkin samana [4]. Talouskasvun hyöty ei oletuksesta poiketen ole valunut alemmille tulotasoille.

Globaalien tutkimusten mukaan parempi taloudellinen tasa-arvo eli vähäiset tuloerot yhteiskunnassa hyödyttävät talouskasvua. Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimus osoittaa, että vauraimman viidenneksen tulojen kasvaessa talouskasvu heikkenee [2]. Jos vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy [2]. Vähävaraiset ja keskiluokka ovat merkittävimpiä talouskasvun tekijöitä monista yhteen linkittyneistä taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä johtuen. Rikkaimmat esimerkiksi käyttävät pienemmän osuuden tuloistaan kulutukseen. Eriarvoisuuden kasvaessa köyhien terveys ja koulutusmahdollisuudet heikkenevät, mikä vähentää heidän tuottavuuttaan kokonaistalouden kannalta [2]. Esimerkiksi OECD:n tutkimusten mukaan Suomen talouskasvu vuosina 1990-2010 olisi ollut viidenneksi korkeampi, jos tuloerot eivät olisi tuona aikavälinä merkittävästi suurentuneet [1]. Talouskasvulle parhaillaan (11/2020) eduskunnan käsittelyssä oleva verolain pykälä 66a olisi myös askel väärään suuntaan, koska se tuottaisi lisää tuloerojen kasvua.

Eriarvoisuudesta eivät hyödy edes rikkaimmat. Yli 20 OECD-maan välinen vertailu ja Yhdysvaltojen osavaltioiden välinen vertailu osoittaa hyvinvoinnin olevan suurempaa kaikissa tuloluokissa, jos tuloerot ovat kohtuulliset. Kohtuulliset tuloerot hyödyttävät sekä vähävaraisia että vauraimpia: Vähäisten tuloerojen maissa eliniän odote kaikissa tuloluokissa on pidempi ja psyko-sosiaaliset ongelmat vähäisemmät. Taloudellisesti eriarvoisissa yhteiskunnissa on enemmän mielenterveysongelmia, liikalihavuutta, lapsikuolleisuutta, väkivaltarikoksia, ja vankeustuomioita kuin tulonjaoltaan tasa-arvoisemmissa maissa. Tämä löydös ei selity vain köyhien paremmalla tilanteella tasa-arvoisissa maissa vaan näkyy kaikissa tuloluokissa [7].

Talouskasvua ja hyvinvointia siis hyödyttäisi kaikkein varakkaimpien henkilöiden veroprosentin kasvattaminen, erityisesti pääomatulojen verojen saattaminen veroprogression piiriin, mitä kannattaa 70% suomalaisista (KL 23.11.2020).  Näin voisimme rahoittaa korona-ajan tuomaa taloudellista taakkaa ja talouden ekologista siirtymää [8].

(Artikkelin lyhyempi versio julkaistiin Helsingin Sanomien Vieraskynässä 27.11.2020.)

Minna Halme, professori, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu

Lassi Linnanen, professori, LUT-yliopisto

Kirjoittajat ovat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäseniä

Lähteet:

1. Cingano, F. 2014. Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth. OECD Social, Employment and Migration Working Papers No. 163. http://www.oecd.org/els/soc/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth-SEM-WP163.pdf

2. Dabla-Norris, E. et al. 2015. Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective. International Monetary Fund SDN/15/13 https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2015/sdn1513.pdf

3. Kantola, A & Kuusela, H. 2019. Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Vastapaino.

4. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_2018-12-18_kat_001_fi.html

5. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

6. Tuomala, M. 2019. Markkinat, valtio & Verotus. Vastapaino.

7. Wilkinson & Pickett: Why equality is better for everyone, Penguin Books. Suomennettu Tasa-arvo ja hyvinvointi.

8. Ympäristöministeriö 2020. Kestävä elvytys: kohti koronakriisistä toipuvaa, menestyvää ja ekologisesti kestävää Suomea.