Koti Kolumni Mika Pantzar: Muualla maailmassa oikeisto kritisoi koronasääntelyä – Suomessa taas vaatii sitä lisää

Mika Pantzar: Muualla maailmassa oikeisto kritisoi koronasääntelyä – Suomessa taas vaatii sitä lisää

0
Mika Pantzar: Muualla maailmassa oikeisto kritisoi koronasääntelyä – Suomessa taas vaatii sitä lisää
Prof. Mika Pantzar

On hämmentävää, kuinka Suomeen on syntynyt pandemian myötä joukkoliike vaatimaan hallitusta ohjeistamaan elämää niin kotona, kouluissa, liikennevälineissä kuin ravintoloissakin.

Valtiota huutavat apuun myös yrittäjät, jotka aikaisemmin korostivat, että yhteiskuntaa ei ole olemassa. Oli vain veronmaksajia ja edunsaajia.

Valinnanvapautta aikaisemmin puolustanut oikeisto-oppositio vaatii äänekkäimmin rajoittavia käskyjä hallitukselta. Muualla maailmassa kollektivismia karttava oikeisto kritisoi koronasääntelyä. Suomessa vasemmistolaisin hallituspuolue näyttää suhtautuvan kriittisimmin rajoituksiin, esimerkiksi maskipakkoon.

Arkisen elämän valtiollistamista pohdittaessa on hyvä palata ihmisen historiaan. Alexandra Maryanski ja Jonathan Turner ovat kirjoittaneet vapauden historiasta teoksessaan The ­Social Cage – Human Nature and the ­Evolution of Society.

Kirjan mukaan ihmisen esi-isä erosi apinoiden lajista runsaat miljoona vuotta sitten. Uusi eläinlaji oli individualisti. Kuitenkin vapauden vähentyminen on ollut ihmiskunnan kehityksen vallitseva trendi. Ensiksi suku, sitten valtio ja myöhemmin muodolliset organisaatiot alkoivat kahlita luovaa potentiaaliamme.

Keräilijäkulttuureissa ihmiset liikkuivat ja toimivat melkeinpä vain halujensa vieminä. Työtä tehtiin vajaa 20 tuntia viikossa, muu aika laiskoteltiin, pelattiin ja leikittiin. Omaisuutta ei kerätty. Elämä perustui liikkumiselle, mikä rajoitti myös lasten hankintaa. Sittemmin maatalouden keksiminen tuotti ajatuksen paikallaan pysymisestä ja omaisuuden varastoimisesta.

Samalla kun sosiaaliset suhteet ja työmäärä kasvoivat, valinnanvapaus väheni. Kirjoittajat uskovat, että vasta nykyaika on vapauttamassa ihmisen instituutioiden kahleista.

Mutta ovatko sosiaaliset rajoitteet ja vahvat instituutiot sittenkään aina vapauden vihollisia? Vahva individualismi yhdistettynä keskinäiseen luottamukseen on tyypillistä skandinaaveille. Luottamus instituutioihin on ennätyskorkealla. Kaksi kolmasosaa luottaa kanssa­ihmisiin. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa vain noin joka kolmas ihminen sanoo samaa.

Voisiko tämä osin selittää, miksi Suomessa turvauduttiin enemmän suosituksiin kuin käskyihin virukselta suojautumisessa?

Olisiko niin, että hyvinvointivaltio ei olekaan tuhonnut oma-aloitteisuutta tai yhteisöllistä moraalia, vaan on tehnyt ne mahdolliseksi? Yksilöllisyys kumpuaa kollektiivisesta turvallisuudesta.

Arkisen elämän valtiollistaminen on mahdollista rajatun ajan. Nykypäivään ei enää sovi 1930-luvun hammastahnamainoksen tunnus ”Tottele tai kärsi”.

Mika Pantzar

  • Mika Pantzar on professori Kuluttajatutkimuskeskuksessa, erityisaloina datatalous, kulutuksen tulevaisuus ja teknologian kesyttäminen

(Kolumni on aikaisemmin julkaistu 8.6. Tekniikka&Talous -lehdessä.)