Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui 25.4. Kokkolaan. Vuosikokouksessa todettiin, että pitkäaikaistyöttömät on ahdistettu nurkkaan. Palveluita on ajettu alas ja työllistymisnäkymät ovat erittäin heikot. Monen pitkäaikaistyöttömän saamat tuet eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Heidän tilanteeseensa ei ollut kehysriihessä tarjolla helpotusta. Hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset ja sanktiot ajavat pitkäaikaistyöttömät vain entistä syvemmälle köyhyyteen ja lisäävät syrjäytymistä. Vaarana on, että säästöjen seurauksena myös kunnat ja hyvinvointialueet ajautuvat syvenevään kriisiin. Näin työttömien ja muiden vähävaraisten eriarvoisuus jatkaa kasvuaan.
Leikkaukset heikentävät työllistymisen mahdollisuuksia
Työttömien tukia on leikattu kohtuuttomasti matalasuhdanteessa, jossa työpaikkoja on aina vain vähemmän tarjolla. KEHA-keskuksen Työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on ylittänyt koronajan synkimmät luvut. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 115 000, mikä on 20,5 % enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Sanktioiden lisääminen pahentaa tilannetta, kun avoimia työpaikkoja ja tosiasiallisia työllistymismahdollisuuksia ei ole.
Tehdyt säästöt sosiaaliturvaan sekä sote- ja työllisyysmäärärahoihin tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Maksuhäiriöt, ulosotto, ruoka-avun tarve, häädöt sekä kodittomuus ovat rajussa kasvussa. Moni työtön joutuu valitsemaan esimerkiksi lääkkeiden ja ruuan välillä. Havaintojemme mukaan sosiaaliturvan leikkaukset ovat lähinnä heikentäneet työllistymisen mahdollisuuksia. Työttömien voimavarat, terveys, työkyky sekä sosiaaliset suhteet murenevat taloudellisen ahdingon alle. Ihmisten välinen eriarvoisuuden kasvu horjuttaa myös kotimaista turvallisuutta.
Kuka paikkaa aukot työttömän palvelupolulla?
Työttömien ja muiden heikoimmassa asemassa olevien tilannetta kärjistävät entisestään Kehysriihessä esitetyt 10 miljoonan lisäleikkaukset STEAn myöntämään järjestöjen rahoitukseen. SOTE-järjestöiltä leikataan vaalikauden aikana valtavat 140 miljoonaa euroa. Järjestötoiminnan näivettäminen ajaa pitkäaikaistyöttömät ja muut heikoimmassa asemassa olevat entistä voimakkaammin yhteiskunnan ulkopuolelle. Kehysriihen veronalennukset hyödyttävät vain rikkaimpia. Köyhimmille hyödyt jäävät heikennysten ja muiden leikkausten jalkoihin.
Työllisyydenhoidon byrokratiasta voidaan säästää kohdentamalla apu sitä eniten tarvitseville. Suurin osa työttömiksi joutuneista työllistyy omin avuin kolmen kuukauden sisällä. Resursseja kuitenkin kohdennetaan lähinnä hiljattain työttömiksi jääneille. Tukea pitää suunnata etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät työllisty itsekseen. Nyt kuitenkin toimitaan lähes päinvastoin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan yli 90 % pitkäaikaistyöttömistä on täysin oman onnensa nojassa, eivätkä osallistu työllisyyttä edistäviin palveluihin.
Maan hallitus on säästänyt palkkatuesta ja moni alue on ollut vailla rahoitusta heti vuoden alusta. Valtio ei ole turvannut vuodelle 2025 riittävästi palkkatukirahaa. Monella paikkakunnalla uusia palkkatukityösuhteita ei tänä vuonna ole pystytty solmimaan lainkaan, sillä tähän ei ole enää rahaa jäljellä. Kunnat eivät ole budjetoineet korvaavia toimenpiteitä. Palkkatuella katkaistaan työttömän työttömyys ja syrjäytyminen sekä vahvistetaan osaamista. Palkkatuki tukee osaltaan taloutta, jota vaivaa kysynnän puute sekä hälyttävästi kasvaneiden konkurssien määrä. Kokonaisuutena hallituksen tekemät leikkaustoimet näyttävät vain kiihdyttäneen talouden supistumista sekä kasvattaneen eriarvoisuutta.
Sosiaalihuolloin palveluihin täytyy panostaa leikkausten sijaan
AVI on vuoden sisällä huomauttanut useille hyvinvointialueille puutteista sosiaalihuollon palveluissa. Yleisenä ongelmana on näiden palveluiden riittävyys, kohtuuttomat odotusajat ja asiakkaan lain mukainen kuuleminen. Tästä huolimatta hallitus kaavailee lisäsäästöjä.
Esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa on leikattu monilla hyvinvointialueilla. Kuntouttavaan työtoimintaan ei joko pääse tai osallistumispäivien lukumäärää on rajattu. Tämä ei edistä työttömien työ- ja toimintakykyä. Kuntouttavaan työtoimintaan tulee lisätä resursseja. Muutoin menetetään yritysten tarvitsemaa työvoimaa, kun talouden kasvu vihdoin koittaa.
Työllisyyspalvelut tukevat työllistymistä, kun asiakasta kuullaan
Työllisyyspalveluiden asiakkaiden omia toiveita tulee kuulla siinä, millaisia palveluita he tarvitsevat ja kaipaavat. Ihminen on itse oman elämänsä ja palvelupolkunsa paras asiantuntija. Palvelut pitää kuitenkin pystyä suuntaamaan niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Ennaltaehkäisy ja oikea-aikaiset palvelut säästävät yhteiskunnan resursseja. Köyhyys ja syrjäytyminen ovat torjuttavissa, ja pitkäaikaistyöttömyyttä voi vähentää. Nyt tulee kuitenkin tarjota aidosti apua saksien sijaan!
Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous
Artikkeli on julkaistu aiemmin Työttömien Keskusjärjestön verkkosivuilla 06.05.2025 ja sen uudelleen julkaisemiselle on saatu lupa.
