”YEL ei ole vain yrittäjien ongelma. Nykyisellään YEL on kansantaloudellinen pommi.”
Kirjoittaja: Liisa Hanén, MYRYn toiminnanjohtaja
Mikä ihmeen YEL?
Yrittäjän eläkelaki eli YEL on lakisääteinen sosiaalivakuutus, joka määrittää, paljonko yrittäjän kuuluu maksaa eläkemaksuja. Samalla YEL vaikuttaa yrittäjän työkyvyttömyysturvaan, vanhempainpäivärahoihin ja muuhun sosiaaliturvaan.
Koska YEL ei ole vapaaehtoinen eläkejärjestelmä, vaan lakisääteinen, jokaisen yrittäjän on kuuluttava sen piiriin, kunhan yritystoiminta on vakituista ja kestää yli 4 kuukautta.
Palkansaajat maksavat eläkettä aidosti tienaamansa palkan mukaan, mutta yrittäjän eläkemaksu perustuu niin sanottuun YEL-työtuloon, joka kuitenkaan tarkoita todellisia ansiotuloja.
Mikä on vialla?
”Yrittäjät joutuvat maksamaan eläkemaksuja rahasta, jota he eivät koskaan ansaitse – ja jos he eivät maksa, heitä syytetään alivakuuttamisesta, vaikka kyse on yleensä puhtaasti siitä, ettei ole varaa maksaa”, selittää Hanén.
Nykyisessä mallissa eläkemaksu ei perustu verotettaviin tuloihin, vaan laskennalliseen YEL-työtuloarvioon. Sen taustalla ovat mm. yrityksen liikevaihto, toimialan mediaanipalkka ja eläkeyhtiön arvio yrittäjän työpanoksen arvosta. Tämä vertailu on paitsi hankala ja epäselvä, myös useimmille tavallisille ja pienituloisille yrittäjille äärimmäisen epäoikeudenmukainen.
”Yrittäjä maksaa yksin koko 25 % lakisääteisen eläkemaksun. Palkansaajalla sen jakavat työnantaja ja työntekijä.”
Pahimmillaan käy näin:
- Yrittäjä saa ansiotuloja tai palkkaa 1 500 € kuukaudessa.
- YEL-laskuri sanoo, että hänen kuuluisi maksaa eläkemaksuja 2 800 euron sekä toimialan kk-palkan mukaan ja koska yrittäjän liikevaihto edellyttää tätä.
- Lopputulos: yrittäjä joutuu maksamaan jopa 700 € kuukaudessa eläkemaksuja rahasta, jota hän ei koskaan oikeasti tienaa.
Miksi tämä on iso ongelma?
Nykyinen YEL järjestelmä ei toimi useasta syystä:
- Se ajaa pienituloisia yrittäjiä ulosottoon, lopettamaan ja konkurssiin.
- Se ei varsinaisesti kannusta yrittäjyyteen tai kasvuun, kun heti alusta asti joutuu maksamaan enemmän eläkemaksuja, kuin tienaa.
- Se synnyttää valtavaa epäluottamusta eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan.
- Yrittäjien eläkeköyhyys on kasvava ongelma.
- Järjestelmä on kroonisesti alijäämäinen: yrittäjien eläkkeitä paikataan jo nyt lähes 600 miljoonalla eurolla vuosittain valtion budjetista.
- Mikäli siirtymäajan päättyessä korotukset astuvat voimaan täysimääräisinä, on vaarana, että kymmenet tuhannet yksin- ja mikroyrittäjät lopettavat toimintansa – tästä on jo saatu esimakua viimeisen kahden vuoden aikana.
”Jos yksinyrittäjä putoaa pois pelistä, siihen ei tule ketään tilalle. Pienet palvelut kaatuvat. Se iskee alueiden elinvoimaan, palveluihin, osaamisen ja taitojen katoamiseen, huoltovarmuuteen ja koko Suomen talouteen. Jokainen yrittäjä työllistää vähintään itsensä.”
Onko järjestelmä huijaus?
”YEL ei ole huijaus, mutta rikki se on. Tällä hetkellä se kohtelee väärin juuri niitä, jotka eniten turvaa tarvitsevat.”
YELin lähtökohtainen perusperiaate kollektiivisesti huolehditusta eläketurvasta yli sukupolvien – jokaiselle yrittäjälle – on hyvä. Eräänlainen hyvinvointivaltion tukiranka. Järjestelmä on sinänsä vakaa, eikä sitä voi kaataa osakeheilahtelut tai sijoitushuijarit. Jokainen saa vähintään takuueläkkeen, menipä elämä miten tahansa.
Ongelmana on systeemin jäykkyys ja vanhanaikaisuus. Se ei tunnista modernia työelämää, jossa yrittäjyys ja palkkatyö vuorottelevat, tulot vaihtelevat jopa kuukausitasolla ja epätyypilliset ansaintamallit sekä yrittäjyyden muodot ovat arkipäivää.
Epäreilun järjestelmän kohteena olevan yrittäjän syyllistäminen ei auta – toimivat ratkaisut löytyvät oikeudenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä ja yhteisestä tahdosta uudistaa.
Myös työeläkeyhtiöt toivovat, että yrittäjien eläkemaksut perustuisivat loogisesti todellisiin tuloihin. , jotta yksin- ja mikroyrittäjien turva ja palvelut olisivat paremmat.
Miten YEL pitäisi korjata?
1. Työtulon tilalle todelliset ansiotulot!
Eläke- ja sosiaaliturvamaksujen tulee perustua siihen, mitä yrittäjä todella ansaitsee, ei laskennalliseen kuvitelmaan.
2. Rahastointi käyntiin!
Yrittäjien eläkevarat on saatava tuottamaan, kuten palkansaajilla. Rahastointi tekee järjestelmästä kestävän eikä enää perustu vain maksukorotuksiin tai valtion tukeen. Valtio voi lainata alkupääomaa yrittäjille, jotta aloittaminen on realistista.
3. Progressiivinen maksu
Lähes 25 % eläkemaksu on kohtuuton pienituloiselle yrittäjälle. Tarvitaan oikeudenmukaisempi malli, jossa maksuosuus joustaa tulojen mukaan, tai vähintään itsensätyöllistäjille on kevyempi maksuprosentti.
4. Joustoa
Mahdollisuus maksaa enemmän – tai vähemmän – perustuen todelliseen tulotasoon ja vaiheeseen yrittäjäuralla. Joustoa, ei pakkoa.
Miksi tämä on tärkeää kaikille?
”Yrittäjä ei ole kasvoton firma. Hän on ihminen. Hän vanhenee, voi sairastua, saa lapsia, kohtaa kriisejä. Hän ansaitsee samat oikeudet ja turvan kuin muutkin.”
Suomi tarvitsee yrittäjiä. Ilman heitä ei ole palveluita, huoltovarmuutta, innovaatioita, työpaikkoja eikä verotuloja. Mutta ilman turvaa, ei synny kestävää yrittäjyyttä.
MYRY vaatii:
- YEL-työtulo on korvattava todellisilla ansiotuloilla.
- Yrittäjien eläkevarat on rahastoitava.
- Maksurasitusta on kohtuullistettava.
- YEL-järjestelmä on saatava osaksi eläkeuudistusten isoa kuvaa – ei sivuhuomautukseksi.
”Yrittäjän kohtuullinen eläke- ja sosiaaliturva ei ole mikään luksustuote. Se on perusoikeus”,
Kirjoittaja Liisa Hanén
Mikro- ja Yksinyrittäjät Ry:n toiminnanjohtaja
liisa.hanen@mikrojayksinyrittajat.fi
Julkaistu aiemmin 07.08.2025 Mikro. ja yksinyrittäjien kotisivulla.
