Hallitusohjelma ei perustu epärealistisiin laskelmiin eikä holtittomaan lisävelkaan

Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia (CC BY-NC-ND 2.0)

Toimittaja Teemu Muhonen oikaisi kaksi väärää olettamusta Rinteen hallituksen talouslinjasta. (HS, 13.6.)

Ensinnäkään hallitusohjelmassa ei oleteta kahden prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Valtiovarainministeriöstä oli vahvistettu Helsingin Sanomille, ”että hallitusohjelman talousraamin lähtökohtana on ollut valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelma”. 

Siinä bruttokansantuotteen arvioitiin kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2020 ja heikkenevän 0,7 prosenttiin vuonna 2023. (HS, 13.6.)

Vaikka VM maanantaina (17.6.) hieman laski bkt:n kasvu ennustettaan (0,1–0,2 prosenttia vuosille 2020–2022),  niin hallituksen ohjelma ei silti perustu liian korkeisiin kasvuodotuksiin.  Se on edelleen jopa pessimistisempi kuin Suomen johtavien talouslaitosten ennusteiden keskiarvo.

”Suomen talous kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1,28 prosentin vuosivauhtia, ennustavat Suomen johtavat talouslaitokset”, Taloussanomien laskelmien mukaan12.6

1,23 miljardin menolisäyksiä ei rahoiteta työllisyysasteen nostolla 

Työllisyyden nousua hallituksen rahoituksen pääperustaksi on esittänyt kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (11.6.). Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen väitti uusien menojen rahoituksen tulevan ”isolta osin työllisyyden parantumisesta”. (3.6.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska pääosa 1,23 miljardin menolisäyksistä rahoitetaan 730 miljoonan euron veronkiristyksillä. Lisäksi muilla vähennyskeinoilla saadaan 200 miljoonaa euroa kuten leikkaamalla sadalla miljoonalla eurolla yritystukia. (Ks. s. 17, Hallitusohjelma.) 

Työllisyysasteen paranemisen varaan on laskettu noin 300 miljoonaa euroa, siis vain alle neljännes pysyvistä menoista.

”Uusien menojen rahoitus perustuu toisin sanoen työllisyysasteen nousuun vain melko pieniltä osin,” Muhonen toteaakin. (HS, 13.6.)

Pienellä laskutoimituksella hallitusohjelman kriitikoille voisi selvitä, että mikäli kaavailtujen 60 000 uuden työllisen tavoitetta ei saavuteta, niin neljän vuoden aikana lisävelkaa tulisi vain 1,2 miljardia euroa. Se olisi vain prosentin luokkaa noin 105 miljardin euron valtionvelasta eikä vaarantaisi Suomen luotettavuutta lainamarkkinoilla.

Jos Rinteen hallitusta syyttelevillä kriitikoilla ei ole parempia ja tosiasioihin perustuvia väitteitä, niin hallitusohjelma näyttää lepäävän yllättävän realistisella pohjalla.