Kirjoittaja: Antero Honkasalo
Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat viime kesänä kärsineet poikkeuksellisen kovasta helteestä. Syy on selvä. Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Helteet ja äärimmäinen kuumuus sekä niihin liittyvä kuivuus eivät vain uhkaa ruokaturvaa tai aiheuta metsäpaloja, vaan myös ihmisten terveyttä varsinkin, kun ilma on kosteaa.
Ensi talvena tilannetta pahentaa vielä erityisen voimakas El Nino sääilmiö. Sen synnyttämän kuumuuden, tulvien, maastopalojen ja kuivuuden on ennakoitu aiheuttavan jopa 450 000 ihmisen kuoleman Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Kaliforniaan on jo julistettu hätätila El Niñon takia.
Pahimmillaan kuumuus johtaa väsymykseen ja voi aiheuttaa lämpöhalvauksen ja lisätä sydänsairausten riskiä. Erityisen vaarallisia kuumat säät ovat vanhoille ikäluokille, mutta eniten kuumuudelle altistuvat ne, jotka työskentelevät pelloilla ja muuten työskentelevät avoimen taivaan alla.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n raportin mukaan kuumuudesta kärsivien työntekijöiden määrä on jatkuvasti kasvanut ilmastonmuutoksen edetessä. Maailmanlaajuisesti kuumassa työskentelystä kärsii 70 prosenttia työvoimasta. Vaikein on tilanne Afrikassa.
Kuumuus voi pahimmillaan fyysisten terveysongelmien lisäksi aiheuttaa kasvavia mielenterveysongelmia ja lisätä itsemurhien riskiä niiden kohdalla, joiden toimeentulo on uhattuna kuumuuden ja kuivuuden takia. Kuumuus vaikeuttaa myös keskittymistä työtehtäviin ja lisää onnettomuusriskiä. Se vaikeuttaa palautumista fyysisten ponnistusten jälkeen.
Äärimmäinen kuumuus tekee työskentelyn raskaaksi ja terveydelle haitalliseksi hyväkuntoisillekin ihmisille. Ilmastoinnilla voidaan säädellä lämpötilaa sisätiloissa ja koneiden ohjaamoissa, mutta työskentely avoimen taivaan alla tulee kuumuuden takia erittäin vaikeaksi ja työn tuottavuus laskee. Maatyöläiset voivat etsiä ulkona varjoja puiden alta, mutta tästäkään ei enää ole paljon apua, jos lämpötila nousee 40 asteeseen tai yli.
Työsuojelumääräyksillä voidaan rajoittaa kuumassa työskentelyn aikaa, mutta jos on mahdotonta päästä viileämpään tilaan, niin tästäkään ei ole apua. Työntekijöille voidaan rakentaa varjoisia suojia ja tärkeää on myös, että tarjolla on puhdasta vettä. Suomessa lämpökuorman takia taukoja täytyy pitää, kun lämpötila ylittää 28 astetta.
Vaikka kuivuus ei veisi satoa, niin voi olla, ettei kestämättömien työolosuhteiden takia sitä pystytä korjaamaan.
Rikkaat voivat paeta kuumuutta talojensa ilmastoihin tiloihin, mutta köyhät eivät. Ne, joilla ei ole ilmastointia, eivät voi välttää kuumuutta siirtymällä toisille seuduillekaan, koska kuumuus ja kuivuus voi koitella hyvin laajoja alueita. Kun yölläkin on kuuma, tämä vaikeuttaa lepäämistä. Kuumuus lisää siten eriarvoisuutta ja kuormittaa eniten niitä, joiden tulot ovat alhaiset. Köyhillä ei ole mahdollisuutta olla työskentelemättä kuumissa olosuhteissa, koska heillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla poissa töistä. Jokaisen päivän palkka tarvitaan, kun ollaan lähellä toimeentulon minimiä.
Ilmastointi lisää energian kulutusta; näin se lisää myös niitä päästöjä, jotka kuumuuden ovat aiheuttaneet.
ILO:n arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä menetetään maailmanlaajuisesti kuumuuden takia noin 4 prosenttia työpaikoista verrattuna vuoteen 2019.
Kuumuuden takia epätoivoisten ihmisten on pakko lähteä liikkeelle. Tänä päivänä kehitysmaat ovat vastaanottaneet enemmän pakolaisia kuin teollisuusmaat.
Arviot tulevista ilmastopakolaisista vaihtelevat miljardista ihmisestä pariin sataan miljoonaan. Nämä ennakoinnit ovat pelkkiä arvailuja, joilla halutaan herätellä ihmisiä tajuamaan ongelman laajuuden. Todennäköistä kuitenkin on, että pahimmassa tapauksessa tullaan puhumaan pikemminkin sadoista kuin kymmenistä miljoonista ihmisistä maailmanlaajuisesti.
Pakolaisvirtoihin on monia eri syitä. Ihmiset lähtevät liikkeelle väkivaltaisten konfliktien takia tai niiden pelossa, köyhyyttä pakoon tai elinympäristöä heikentävien muutosten takia. Pakolaiset voivat palata takaisin kotiseuduilleen, jos tilanne kotimaassa rauhoittuu ja on kysymys yksittäisistä luonnon katastrofeista kuten tulvista tai ohimenevästä kuivuudesta.
Nykyiset asuinalueet ovat syntyneet niin kuumuuden kuin merenpinnan nousun suhteen paikkoihin, joissa sään ääri-ilmiöitä on voitu vielä sietää. Ne voivat silti sijaita paikoissa, joissa melko vähäinenkin lämpötilan nousu tekee ne asuinkelvottomaksi jopa nopeammin kuin meren pinnan noustessa.
Ilmastomuutos aiheuttaa näin pitemmällä tähtäimellä pysyviä muutoksia elinympäristössä, jotka saattavat tehdä siitä kokonaan elinkelvottoman. Tällöin ihmiset eivät enää voi palata entisille asuinsijoilleen, vaan he joutuvat jäämään tai heidät pakotetaan jäämään pakolaisleireille tai etsimään itselleen uuden elinympäristön. Suuret määrät pakolaisia voivat aiheuttaa näin konfliktien leviämisen naapurimaihin. Syntyy pahimmassa tapauksessa lisää hajonneita valtioita ja rosvojoukkojen ja terroristien hallitsemia alueita. Kuumuus voi osoittautua jopa vakavammaksi ja nopeammin vaikuttavaksi turvallisuusuhaksi kuin meren pinnan nousu.
UNDRR, United Nations Office for Disaster Risk Reduction( 2026) Addressing the impacts of extreme heat to labour
ILO, International Labour Organization (2026) Heat at work: Implications for health an safety
Antero Honkasalo on emeritus professori
Kuvat on luotu tekoälyllä
Artikkeli on julkaistu aiemmin Rauhanpuolustajat 4/2026 lehdessä. Lupa uusintajulkaisuun saatu.
