Muistisairaudet kasvussa, mutta niitä voidaan ehkäistä

Kuvituskuvan henkilöt eivät liity artikkeliin

Muistisairauteen sairastuneiden määrä on Suomessa lähes kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa 200 000 ikäihmiseen.

Maailmalla tautiin sairastuu 150 miljoona ihmistä viiden vuoden sisällä, arvioi UsAgainstAlzheimer’s-yhteisön perustaja ja pääsihteeri George Vradenburg Finladia-talossa pidetyssä korkeatasoisessa Silver Economy Forumissa. (HS, 10.7.)

Kokouksesta uutisoineen Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Yhdysvalloissa alzheimerin aiheuttamat kustannukset arvioidaan 1–3 biljoonaksi dollariksi vuodessa. Kuitenkaan tautiin ei ole tartuttu tarvittavalla päättäväisyydellä, minkä Vradenburg uskoo johtuvan osittain siitä, että useimmat sairastuneet ovat naisia.

Ennaltaehkäisy on mahdollista

Suomalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima Finger-tutkimus on saavuttanut huomiota maailmalla osoittamalla, kuinka muistisairauksia on mahdollista ennaltaehkäistä. Muuttamalla elintapoja terveellisimmäksi voi hidastaa elimistön vanhenemista, jolloin muisti- ja ajattelutoiminta säilyy ja muistisairauden riski pienenee.

Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoi ensimmäisten Finger-tulosten perusteella, että sairastumisen alkamista voisi siirtää 5–10 vuotta.

– On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia, Kivipelto sanoi. 

THL laskee, että heikentyneen liikkumiskykyisten määrä saattaa kaksinkertaistua ja nousta ”400 000:een vuoteen 2044 mennessä, jos mitään ei tehdä”, sanoo Finger-tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu. (THL, 11.3.19.) 

Viimeaikaisen Finger-tutkimuksen mukaan terveellisempien elintapojen avulla voidaan auttaa liikkumiskyvyn säilymistä. Kaksivuottta kestäneen elintapaneuvonnan aikana todettiin arjessa suoriutumisen pysyvän ennallaan, mikä tuki merkittävästi ikääntyvien selviytymistä.

Maailmallakin huomioitujen Finger-tutkimusten avulla olisi toivottavaa, että tehostettua elintapaneuvontaa aletaan antaa joka puolella Suomea. Sen tuomat säästöt ja inhimillisen hyvinvoinnin lisääntyminen voisivat olla huomattavia.

  • Mikael Kallavuo