Nato-jäsenyyttä vastustustavien määrä kasvoi vuodessa viidellä prosenttiyksiköllä. Jäsenyyttä vastustavia on jo 64 prosenttia.
Vihreissä vastustajien määrä on noussut voimakkaimmin, peräti 17 prosenttiyksiköllä. Jo 65 prosenttia vihreistä vastustaa jäsenyyttä ja enää vain 15 prosenttia kannattaa.
Näin suuri ponnahdus on merkittävä signaali Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) 29.1. julkaisemassa kyselyssä.
Nato-jäsenyyden vastustajien määrä muissa puolueissa
- Keskustan kannattajista 73 prosenttia vastustaa jäsenyyttä.
- SDP:n kannattajista 77 prosenttia (65% v. 2018).
- Perussuomalaisista 66 prosenttia (61% v. 2018).
- Vasemmistoliiton kannattajista 88 prosenttia (78% v. 2018).
- Kokoomuksen kannattajista vastustajia on 38 prosenttia.
Nato-jäsenyyden vastustajilla on vuodesta toiseen ollut selvä enemmistö.
Vastustajien määrä vaihteli 63 ja 71 prosentin välillä vuosina 2005–2013 ja oli sen jälkeen noin 60 prosentin tasolla neljänä seuraavana vuonna (ks. kuvio).
Nato-jäsenyyden kannatus on kahtena viime vuonna ollut vain 20 prosenttia (ks. kuvio).
Jussi Niinistön kyseenalaisen läheinen Nato-yhteistyö
Ollessaan puolustusministerinä Jussi Niinistö (sin.) solmi lyhyessä ajassa ja ilman riittävän avointa julkisuutta lukuisia merkittäviä puolustussopimuksia eri Nato-maiden kuten Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen, Puolan ja Viron kanssa.
Näin siitä huolimatta vaikka suomalaisten selvä enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä.
Demokratiamme uskottavuuden kannalta olisi toivottavaa, että kansalaisten vahva tahtotila alkaisi näkyä Sanna Marinin (sd.) hallituksen irtaantumisena liian läheisestä Nato-yhteistyöstä ja -sopimuksista.
- Lähde: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukseen linkki.
Mikael Kallavuo
