Viime vuosina sairauskulu­vakuutukset ovat yleistyneet erityisesti hyvä­tuloisimmissa ja lapsettomissa kotitalouksissa. Keskimäärin sairauskulu­vakuutus kannatti huonommin vuonna 2022 kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Kirjoitin joitain vuosia sitten artikkelin yksityisten sairauskulu­vakuutusten kohdentumisesta ja kannattavuudesta kotitalouksille. Tarkastelu perustui Tilastokeskuksen kulutus­tutkimuksen aineistoon, johon yhdistettiin Kelan rekisteri­tietoja yksityisten sairaanhoito­palvelujen käytöstä ja lääkeostoista.

Uusi kulutustutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2022, ja aineisto valmistui muutama viikko sitten. On siis hyvä hetki päivittää taannoista selvitystä ja katsoa, miten tilanne on kehittynyt kuluneiden kuuden vuoden aikana.

Uusimman kulutustutkimuksen mukaan vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineiden kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on kasvanut kahden prosenttiyksikön verran vuodesta 2016. (Kuvio 1)

Vuonna 2022 vakuutuksen hankkineita kotitalouksia oli lähes 22 prosenttia kotitalouksista. Edelliseen selvitykseen verrattuna etenkin lapsettomat parit ja parhaiten toimeentulevat ovat hankkineet lisäturvaa terveys­menojen varalta.

Kuvio 1. Vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineiden kotitalouksien osuus tuloluokan mukaan vuosina 2016 ja 2022, % kotitalouksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

KUVIO 1. Vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineiden kotitalouksien osuus tuloluokan mukaan vuosina 2016 ja 2022, % kotitalouksista

Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus

Ylimmässä tuloluokassa yli kolmanneksella (35,7 %) kotitalouksista on vakuutus tai vakuutuksia. Kasvua vuodesta 2016 on tullut yli 6 prosenttiyksikköä.

Alimmassa tuloluokassa vakuutettuja kotitalouksia on edelleen alle kymmenys (8,8 %) ja kasvua vain puoli prosenttiyksikköä.

Kun kehitystä tarkastellaan kotitalous­tyypin mukaan, nähdään että lapsettomat kotitaloudet ovat hankkineet vakuutuksia kiihtyvään tahtiin, mutta lapsiperheissä vakuutukset eivät ole enää juurikaan yleistyneet. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineiden kotitalouksien osuus kotitalous¬tyypin mukaan vuosina 2016 ja 2022, % kotitalouksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

KUVIO 2. Vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineiden kotitalouksien osuus kotitaloustyypin mukaan vuosina 2016 ja 2022, % kotitalouksista

Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus

Finanssiala ry:n tilasto. vahvistaa tuloksen: kotitalouksien hankkimien vakuutusten määrä oli aikuisten osalta kasvanut 14 prosenttia, kun taas lasten vakuutusten määrä on käytännössä sama kuin kuusi vuotta aiemmin.

Aikuisten sairauskulu­vakuutusten yleistyminen herättää kysymyksiä. Työnantajille on ollut kannattavaa järjestää lakisääteistä kattavammat työterveys­palvelut työntekijöilleen, koska ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi Kela on korvannut merkittävän osan sairaan­hoidollisista kuluista.

Vuonna 2020 Kelan työnantajille maksamien korvausten painopistettä muutettiin selkeämmin ehkäisevään työterveys­huoltoon ja sairaan­hoidollisten menojen korvauksia rajattiin. Tämä vaikuttanee työnantajien tarjoaman työterveyshuollon laajuuteen ainakin jollain aikavälillä heikentävästi, mikä lisää työssäkäyvän väestön tarvetta hakeutua muuta kautta palvelujen piiriin.

Tällöin palkansaajan vaihtoehtona on suunnata julkiselle sektorille, maksaa kulut omasta pussista tai hankkia vakuutus.

Vakuutusten kannattavuus laskenut kuudessa vuodessa

Vakuutusten kannattavuus kotitalouksille näyttää olevan laskusuunnassa, yhä harvempi jää hankinnassa voitolle.

Vakuutuksen tai vakuutuksia hankkineet kotitaloudet maksoivat sairauskuluvakuutuksista keskimäärin 489 euroa/kotitalous vuonna 2022. Samoille kotitalouksille kohdistui yksityisen avo­sairaanhoidon kustannuksia keskimäärin 590 euroa/kotitalous.

Jotta voidaan arvioida vakuutuksen kannattavuutta, laskennassa tulee huomioida vakuutuskohtainen omavastuu, jonka asiakas maksaa itse ennen kuin vakuutus­korvauksia myönnetään.

Omavastuun suuruudesta ei ole tilastotietoa saatavilla, joten vakuutuskohtainen omavastuu on jouduttu arvioimaan samoin kuin vuoden 2016 selvityksessä. Kulutus­tutkimuksen aineiston perusteella laskelmassa asetettiin omavastuun määräksi 175 euroa per vakuutus, kun se vuonna 2016 oli 150 euroa.

Näin laskettuna voitolle jäävien kotitalouksien osuus vakuutuksen hankkineista kotitalouksista oli laskenut kuuden vuoden aikana 4 prosentti­yksikköä vajaaseen 30 prosenttiin. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Vakuutuksen kannattavuus kotitaloustyypin mukaan vuosina 2016 ja 2022, % vakuutuksen hankkineista kotitalouksista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

KUVIO 3. Vakuutuksen kannattavuus kotitaloustyypin mukaan vuosina 2016 ja 2022, % vakuutuksen hankkineista kotitalouksista

Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus ja Kelan rekisteritiedot

Kuten vuonna 2016 vakuutuksen hankinta näyttää keskimäärin kannattavan heikoiten kahden huoltajan lapsiperheille ja yhden hengen kotitalouksille. Nämä kotitaloudet maksoivat keskimäärin reilut 200 euroa enemmän vakuutus­maksuja ja omavastuita kuin olisivat maksaneet käyttämistään yksityisen sektorin avo­sairaanhoidon palveluista ja Kela-korvattavista lääkkeistä ilman vakuutusta.

Hintakierteen ja eriarvoistumisen vaaraa?

Aineiston perusteella näyttää siltä, että sairauskulu­vakuutusten kannattavuus kotitalouksille on laskemaan päin. Tarkemmassa tarkastelussa selvisi, että kotitalouksilla oli yksityisen sairaanhoidon käyntejä vuonna 2022 vähemmän kuin vuonna 2016, mikä luonnollisesti vaikuttaa tulokseen.

Syytä käyntien vähäisempään määrään en tiedä, mutta sillä voi olla yhteys koronapandemiaan, joka oli vielä voimissaan alkuvuodesta 2022.

Toinen vaikuttava tekijä kannattavuuden laskuun on vakuutusten ja yksityisten terveyspalvelujen hintakehitys, joka on ollut selvästi yleistä hintakehitystä nopeampaa. (Kuvio 4)

Kuvio 4: Terveydenhoito¬palvelujen ja terveyteen liittyvien vakuutusten hintakehitys suhteessa yleiseen hintakehitykseen 2015–2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

KUVIO 4: Terveydenhoitopalvelujen ja terveyteen liittyvien vakuutusten hintakehitys suhteessa yleiseen hintakehitykseen 2015–2022

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi

Palvelujen hintojen kohoaminen kannustaa hankkimaan vakuutuksia, jos julkisen sektorin kykyä tarjota tarvittavat palvelut epäillään. Toisaalta palvelujen hintojen nousu kasvattaa vakuutusyhtiöiden korvausmenoja ja aiheuttaa nousupainetta vakuutusten hintoihin. Kun vakuutus­maksut muodostuvat yhä merkittävämmäksi menoeräksi, kasvaa myös tarve saada rahalle vastinetta, mikä puolestaan voi lisätä palvelujen käyttöä. Onko vaarana, että tämä johtaa nopeasti kohoavien hintojen kierteeseen?

Tätä kehitystä Suomessa jarruttaa valtaosin julkisin varoin tuotettu erikois­sairaanhoito, joka on kaikille yhteinen. Julkiseen erikois­sairaanhoitoon pääsee kuitenkin yhtä lailla terveyskeskus­lääkärin tai yksityis­lääkärin lähetteellä.

Terveyskeskuslääkärin rooliin kuuluu toimia ”portinvartijana” erikois­sairaanhoitoon, jotta resurssit kohdentuvat niitä eniten tarvitseville. Yksityislääkärin toimenkuvassa tämä rooli ei korostu samalla tavoin, ja maksavan asiakkaan kohdalla kynnys lähetteen kirjoittamiselle on todennäköisesti matalampi.

Lisäksi yksityisen terveydenhuollon asiakaskunta on yleisesti ottaen terveempää, jolloin kynnys lähetteen kirjoittamiselle asettunee keskimäärin matalammalle kuin terveyskeskus­lääkärin vastaanotolla. Tätä kautta vakuutuksen haltijoille syntyy mahdollinen ohituskaista julkisen sektorin erikois­sairaanhoidon palveluihin.

Kela maksaa yksityisen avohoidon korvauksia lääkärinpalkkioista sekä tutkimus- ja hoito­toimenpiteistä. Vuodesta 2023 alkaen tutkimuksen ja hoidon korvauksia rajattiin murto-osaan aiemmasta, mikä ainakin itseltäni oli jäänyt uutisvirrassa huomaamatta. Ainoastaan mielenterveyden ja hammashoidon hoito- ja tutkimus­käynneistä saa enää korvausta. Vakuutusyhtiöille tämä tietää lisäkulua, kun Kelan osuus ei enää vähennä korvattavaa summaa.

Nykyisen hallituksen päätös korottaa lääkärinpalkkioiden Kela-korvausta voi vaikuttaa vakuuttamattomien päätökseen suunnata yksityiselle, mutta vakuutuksen ottaneille korotuksella ei ole merkitystä, koska Kela-korvaus vähentää vakuutusyhtiön maksuosuutta, ei kotitalouden. Kulutustutkimuksen aineiston mukaan lähes puolet (47 %) Kela-korvatuista yksityislääkäri­käynneistä oli vakuutettujen kotitalouksien käyntejä vuonna 2022. Osuus on kasvanut selvästi kuudessa vuodesta 2016, jolloin se oli 40 prosenttia.

Kehityksen seuraaminen käy jatkossa vaikeammaksi

Tämä selvitys pohjaa kulutustutkimuksen kyselyaineistoon, josta on poimittu kotitalouksien hankkimat sairauskulu­vakuutukset ja niiden maksut. Yksityisen sektorin palvelujen käyttö on peräisin Kelan sairausvakuutus­etuuksien maksatus­tiedoista.

Kuten edellisen selvityksen kohdalla, myös tämän tarkastelun tulokset tulee nähdä suuntaa antavina. Se, että tarkastelu koskee vain yhtä vuotta kerrallaan, ei huomioi että vakuutukset ovat voimassa vuosia ja vuosikymmeniä. Pitkän aikavälin seuranta voisi tuottaa erilaisia tuloksia.

Aineiston käsittely ja laskenta on suoritettu kummankin aineiston kohdalla identtisellä tavalla, joten kehityksen suunta ja suuruusluokka ovat luotettavia tietoja.

Tulevaisuudessa vastaavanlaisen selvityksen tuottaminen vaikeutuu, koska Kelan tiedot eivät vuoden 2023 muutoksen takia enää kata riittävällä tavalla yksityisen sektorin tutkimus- ja hoitokäyntien tietoja.

Terveyspalvelujärjestelmä on yhä keskellä suurta muutosta. Aika näyttää, millainen tasapaino julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajien välille rakentuu ja millainen rooli yksityisellä sairauskulu­vakuutuksella on siinä kokonaisuudessa.

Jotta kehitystä on ylipäätään mahdollista ohjata haluttuun suuntaan, olisi tärkeää, että palvelujen käyttöä ja kustannuksia yli sektoreiden seurataan myös väestöryhmittäin. Muuten voi käydä niin, että jo ennestään kritisoitu moni­kanavainen järjestelmämme ajautuu entistä eriarvoisemmaksi. Sitä tuskin kukaan toivoo.

Kirjoittaja: Mira Kajantie

Kirjoittaja työskentelee kulutustutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutus -tilastossa.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Tieto & Trendit -verkkosivuilla 13.5.2024. Uudenjulkaisuun on saatu lupa.

Lähteet: