Suomen kieli nähtävä ratkaisuna eikä ongelmana, kirjoittaa Sabanadesan

Rajkumar Sabanadesan tuli turvapaikanhakijana Suomeen, oppi kielen noin vuodessa ja toimii nyt yrittäjänä ja muutosjohtamisen konsulttina.

Hän on kirjoittanut Ylelle mainioita kolumneja.

Uusimmassa kolumnissaan hän kysyy, miksi erikoisasiantuntijat eivät halua tulla töihin Helsinkiin ja miksi korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset eivät jää Suomeen? (Yle, 5.5. )

Keskeisenä kotouttamisen ongelmana on nähty vaikeahko suomen kieli. Ratkaisuksi on ehdotettu englanninkielen yleistä lisäämistä ja englanninkielisten tutkintojen kasvattamista.

Mutta pelkällä englannilla ei kotoudu Suomen arkeen. Ei esimerkiksi ymmärrä koulun lähettämiä Wilma-viestejä eikä voi seurata monia tapahtumia suomenkielisessä mediassa, jolloin syvällisemmät siteet Suomen yhteiskuntaan eivät rakennu, Sabanadesan kirjoittaa.

Rajkumar Sabanadesan ehdottaa kotouttamisongelmaan ajattelutavan käännöstä.

”Suomen kieli ei ole ongelma, vaan ratkaisu. Investointi kielikoulutukseen on investointi tulevaisuuteen”, Sabanadesan kiteyttää.

Tarvitaan uudenlaista panostamista suomenkielen opettamiseen. Esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille tulisi tarjota suomen kielen tehokoulutusta ensimmäisenä vuotena. Tällöin opiskelijat luovat opintojensa ohella monia uusia siteitä ja oppivat sanastoa, jolla voivat seurata suomalaista mediaa.

Sabanadesan ehdotus on mainio, sillä vaikka moni tutkinto-opiskelija edelleenkin muuttaisi valmistuttuaan pois, niin syvällisemmän suomen taidon avulla heillä säilyisi suurempi intressi edistää kulttuurisia ja kaupallisia kontakteja Suomeen.

Suomeen pysyvämmin jäävät kykenisivät sujuvamman suomen taitonsa avulla kasvattamaan kotoutumisjuuriaan useammalle yhteiskunnan alueelle.