Suursodan uhka kasvaa. Onko Suomi liittoutumaton vai ei?

B-52-pommikoneita Norjan hävittäjien kanssa elokuussa. Kuva: Luftforsvaret

Ydinaseisiin perehtynyt puolustusasiantuntija Hans Kristensen arvioi Yhdysvaltojen antaneen elokuussa Venäjälle uhkaavan voimannäytön. Peräti kuusi B-52 pommittajaa lensi ydinhyökkäysreittiä, mikä Hans Kristensen mukaan oli kuin harjoitus pohjoisnavan kautta tehtävästä ydinhyökkäyksestä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin, uutisoi Verkkouutiset (25.8.).

Pian tämän provokaation jälkeen Yhdysvallat ilmoitti lentävänsä perjantaina 28.8. kaikkien 30 Nato-maan ilmatilassa kuuden B-52 pommittajan voimin. Kiertäessään aivan Venäjän rajan tuntumassa niiden noin 120 mahdollisesti ydinasein varustettua AGM-86B -risteilyohjusta nostavat sotilaallista jännitettä vaarallisella tavalla.

(Lisäys 7.9.: Perjantaina 4.9. kaksi B-52-pommikonetta kierteli provosoivasti Ukrainan tulenaroilla alueilla, kirjoitetaan artikkelissa: ”B-52 Bombers Fly Unprecedented Patrol Along Edge Of Russian-Controlled Territory In Ukraine”, 4.9.)

Yliäänipommittaja B-1 Lancer voi kantaa enemmän pommeja kuin B-52-pommikone. Toukokuussa ”B-1-koneet lensivät useampia kertoja Baltian maiden taivaalla.” (Yle, 20.5.20)

Kuuden B-52-pommikoneen lentoreitti elokuussa.

Yhdysvaltojen rakettiheitin patteristo ampuu kovilla Virossa 1.–10.9.

Yhdysvaltojen ilmoitettua aikovansa ampua syyskuun alussa raketinheittimillä Virossa Venäjä protestoi välittömästi ja ilmoitti pitävänsä harjoitusta äärimmäisen vaarallisena alueelliselle vakaudelle.

Yhdysvallat ampuu M270 MLRS-raketinheittimillä, joihin voidaan sijoittaa jopa 300 kilometriä lentäviä taktisia ohjuksia. Harjoitusalue on Tallinnasta itään sijaitsevan Tapa-nimisen kylän lähellä ja noin 110 kilometriä Venäjän rajalta. Newsweek-lehti kirjoitti tiistaina 1.9. saaneensa tiedon Yhdysvaltojen asevoimilta, että tämä torjuu Venäjän varoitukset.

M270 MRLS raketinheitin. Kuva: Wikipedia, FaceMePLS. Lisenssi: CC BY 2.0

Varoituksia tilanteen kiristymisestä

Maailman siteeratuin yhteiskuntatieteilijä Noam Chomsky varoitti äskettäin (29.8.), että ydinsota voi syttyä minä hetkenä hyvänsä ja tilanne on pahempi kuin kylmän sodan aikana.

Viime viikkoina on sattunut jo useita niin poikkeuksellisia aggressioita, että Cato Instituutin vanhempi tutkija Ted Galen Carpenter pohtii artikkelissaan (28.8.), onko Yhdysvallat tarkoituksellisesti provosoimassa sotilaallista kriisiä Venäjän kanssa. Heinä- ja elokuun aikana Yhdysvaltojen sotilaskoneet ovat toimineet niin häikäilemättömästi Venäjän lähettyvillä, että tilanne voi helposti eskaloitua laajemmaksi ja erittäin vaaralliseksi yhteenotoksi.

Myös vanhempi tutkija Julie Wilhelmsen (Norjan ulkopoliittinen instituutti, NUPI) varoitti (27.8.) Venäjän reagoivan viimeaikaisiin toimiin, jotka se kokee hyökkäyksellisiksi. (Ks. myös ”Norwegian fighters fly alongside six B-52 bombers”, 25.7.)

Jos kriisi puhkeaa, onko Suomi puolueeton?

Suomi ei virallisesti kuulu sotilasliittoihin. Suomi on kuitenkin viime vuosien aikana liittynyt niin monin sopimuksin ja harjoituksin Nato-yhteistyöhön, että on vaikea tietää, kuinka vakuuttavaa on Suomen liittoutumattomuus.

Esimerkiksi Baltiaa puolustavat Nato-hävittäjät ovat lentäneet myös Suomen alueella jo neljän vuoden ajan. Ne ovat lentäneet kerran viikossa tai kuukaudessa aina Kuopioon ja Ouluun asti. Lennoista voi lukea esimerkiksi Ilmavoimien tiedotteista 3.19.2016 ja 15.7.2020.

Syrjäisen sijaintinsa takia Suomi voi puolueettomana ehkä säästyä sodalta. Toisaalta sotilaallisen selkkauksen osapuolena maamme voi joutua taktisten ohjusten kohteeksi jo aivan alkuvaiheessa.

Siksi suomalaisten olisi olennaista tietää, mitä voi tapahtua, jos Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen jännite johtaa pahenevaan vuorottaiseen uhitteluun ja jonkinasteiseksi yhteenotoksi.

Onko Suomi silloin sotilaallisesti liittoutumaton – vai ei?

  • Mikael Kallavuo