Tampereen Yliopiston kriisistä Suomen Kuvalehti julkaisi 11.10. laajan artikkelin, jonka otsikko on paljon puhuva:
”WAU! Tampereen korkeakoulut yhdistyivät. Syntyi yliopisto, jossa logot ja sloganit ratkaisevat ja opetusohjelmat ovat kateissa.”
Viime aikoina Tampereen yliopistoa on muokattu uusliberalistisella ja yrityshenkisellä otteella. Se muutettiin puoliväkisin vuonna 2017 säätiöyliopistoksi, jonka hallitukseen kuuluu nyt mm. Cargotecin omistaja, miljardööri Ilkka Herlin ja OP-ryhmän strategiajohtaja Pekka Puustinen.
Viime vuonna ex-rehtori Liisa Laakso sanoi Helsingin Sanomille säätiön johtosäännön olevan lainvastainen yliopiston silloisen hallituksen mielestä ja sen ”valmistelua on tehty salassa Tampereen yliopiston johdolta.” (HS, 7.2.18). Yliopiston henkilökunta marssi protesteksi ulos.
Konsistori on yliopiston korkein päättävä elin. Säätiön hallitus ”vahvisti valtaansa konsistorissa nimittämällä sille puheenjohtajan demokraattisten vaalien ohitse.” Nimityksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Akatemiatutkija Hanna Kuusela sai tutkimusryhmälleen 245 000 euron rahoituksen Tampereen korkeakoulufuusion ja kriisiytymisen tutkimiseen. Ryhmän tekemässä kyselyssä selvisi, että ”enemmistö nykyisen yliopiston henkilöstöstä pitää tärkeänä, että yliopistoyhteisö nimittää oman johtonsa itse suorilla vaaleilla. Henkilökunta myös haluaa jäseniään hallitukseen,” kirjoittaa SK.
Uusi rehtori Mari Walls aloitti elokuussa 2018. Aikaisemmassa työpaikassaan hän myllersi koko organisaation, veti läpi suuret irtisanomisneuvottelut. ”Tutkijoiden mukaan tyyli jatkuu Tampereella: Yliopiston johto toimii kuin rautanyrkki”, SK kirjoittaa.
Rehtori kutsui tutkijoita yrityselämän konsulttien vetämään kahteen viisituntiseen työpajaan, joissa heidät jaettiin leopardeihin, karhuihin ja kotkiin. Työpajassa syvennyttiin erityisesti ”Wau-kokemuksen luomiseen”.
Tutkijat kokevat pintapuolisella brändäyksellä peiteltävän lukuisia vakavia ongelmia. Brändejä tutkinut Katja Valaskivi sanoo artikkelissa, että jos brändi ei vastaa todellisuutta, niin se alkaa toimia itseään vastaan.
Nyt todellisuuden ja brändin ero on Tampereella valtava, Valaskivi sanoo artikkelissa.
- Mikael Kallavuo
