Timo Järvensivu, KTT: Enemmän vastuullista rahankäyttöä ja vähemmän puhetta vastuuttomasta velanotosta

Kuvituskuva artikkeliin.

Koronan hoidosta tuleva velkataakka pohdituttaa. Sanovat keskuspankkirahasta, kuten kaikesta muustakin rahasta, että ”kyllä se velka ennen pitkää pitää maksaa pois.”

Mitä tämä tarkoittaa?

Kyllä velka pitää maksaa pois, jos velka otetaan sellaiselta velkojalta, jonka on perittävä velka takaisin elääkseen itse.

Milloin pitää maksaa? Sopimuksen mukaan, eli silloin, kun velkoja näin haluaa. Toisaalta velat voivat joskus myös raueta.

Jos valtio saa rahoituksensa suoraan keskuspankkirahana, riippumatta siitä kutsutaanko tätä lainaksi vai helikopterirahaksi, niin kuka silloin on se velkoja, jolle tämä raha on aivan pakko maksaa takaisin?

Keskuspankkiiri vai? Ei hänellä ole mitään takaisinmaksupainetta. Se raha keskuspankissa on kirjaimellisesti nollia ja ykkösiä tietokoneella olevassa kirjanpito-ohjelmassa. Keskuspankkiiri ei tarvitse elääkseen sitä, että ”laina” maksetaan takaisin. Eikä se tietokone-ohjelmakaan vaadi.

Siis kuka tai mikä vaatii, että keskuspankkilaina (po. keskuspankkiraha) pitää maksaa joskus takaisin?

Mietitäänpä.

Jos inflaatio kiihtyy hillittömästi, tällöin rahan määrää on vähennettävä jollain keinolla. Mutta onko tämä ”lainan takaisinmaksua”. Ei ole.

Jos inflaatio kiihtyy, rahan määrää on vähennettävä. Verotetaan vaikka ympäristöveroina. tämäkään ei kuitenkaan ole ”lainan takaisinmaksua”.

Jos inflaatiokaan ei ole ongelma, kuten nyt, niin onko olemassa mitään syytä, että keskuspankin antama raha ”pitää maksaa pois”?

Ehkä ”moral hazard” -ongelma voi olla syy: jos ihmiset tajuavat, että ei tarvitse maksaa pois, rahaa käytetään vastuuttomasti.

Kun vaarana on ”moral hazard”, niin jonkun pitää olla ”tiukka kamreeri”, koska muuten tyhmät, ahneet ja muutoin vain vastuuttomat päättäjät käyttävät rahaa holtittomasti.

Mutta jälleen: ei ”pidä maksaa pois” vaan ”pitää käyttää raha vastuullisesti”.

Keskuspankkirahaa ei siis tarvitse maksaa pois. Kyse ei ole ”lainasta” joka ”on pakko ennemmin tai myöhemmin” maksaa pois.

Silti tämä ei poista sitä tosiasiaa, että jos rahaa käytetään vastuuttomasti, niin ”lasku” holtittomasta rahankäytöstä tulee ennemmin tai myöhemmin.

Tämä ”lasku” ei kuitenkaan ole välttämättä rahassa maksettava lasku, vaan maksamme holtittomasta rahankäytöstä muutoin: inflaation kautta, huonosti kohdennettuna rahankäyttönä, mahdollisena korruption lisääntymisenä, huonon talouskasvun ympäristöongelmina tai vastaavasti.

Näitä ongelmia ei kuitenkaan pelottelemalla, että ”velka on maksettava ennen pitkää”. Ei, koska sitä keskuspankkirahaa ei tarvitse maksaa pois. Mutta ”lasku” voi kuitenkin tulla sitten, jos käytämme rahaa holtittomasti, tyhmästi eli vastuuttomasti.

Kyse ei siis ole maksuongelmasta (onko rahaa), vaan politiikkaongelmasta (käytämmekö rahaa fiksusti).

Ja tämä on se oikea ongelma: käytämmekö rahaa fiksusti?

Ehdotan siis, että käännetään keskustelu pois siitä, että riittääkö raha. Kyllä riittää, keskuspankista. Eikä tätä rahaa tarvitse maksaa pois, ellei ole inflaatiota.

Keskustellaan siis sen sijaan enemmän siitä, mikä on fiksua ja vastuullista rahankäyttöä.

Jos jostain on ollut pulaa, niin hyvästä ja vastuullisesta rahankäytöstä. Fiksua rahankäyttöä on sekin, kun päätetään jättää käyttämättä rahaa huonoihin rahoituskohteisiin.

Ongelmat aiemmasta tuhlaavasta rahankäytöstä näkyvät nyt erityisesti ympäristöongelmina (ilmasto, luonnon monimuotoisuus).

Sekin on syytä muistaa, että julkisen keskuspankkirahan yhteyteen on hyvä luoda kannustinmekanismeja sille, että myös yksityinen raha saadaan liikkumaan samaan suuntaan. Ei siis ole niin, että vain julkinen raha on hyvää rahaa. Päinvastoin. Niin julkinen kuin yksityinenkin raha voi olla hyvää ja huonoa rahaa.

  • TIMO JÄRVENSIVU, KTT