Kirjoittajat: Lauri Jaakkola ja Juha Nurmela
Hyvinvointivaltion vaalijat (HYVA) ja ATTAC toteuttivat syyskuussa 2026 Hyvinvointivaltion tulevaisuutta selvittelevän kyselyn Voxit-osallistumisalustan avulla. Keskustelun kautta pyrimme saamaan ohjenuoraa hyvinvointivaltion uudeksi yhteiskuntasopimukseksi.
Sitra lanseerasi muutama vuosi sitten Voxit kysymys- ja osallistumisalustan, joka selvittää mitä osallistujat ajattelevat mielipiteitä jakavista aiheista. Voxitiin laaditaan väitteitä, joista voi olla samaa mieltä, eri mieltä, tai väitteen voi ohittaa. Lue lisää fi.voxit.org.
Voxit tiedonkeruussa osallistujia ovat ihmiset, jotka osallistuvat keskusteluun äänestämällä ja lisäämällä väitteitä. Osallistujat voidaan jakaa mielipideryhmiin heidän antamiensa taustakysymysten mukaisesti. Voxitin käynnistäjät laativat aluksi joukon väitteitä, joihin osallistujat vastaavat ja täydentävät niitä uusilla väitteillä. Vastauskierroksia on ainakin kaksi, jolloin myös uusiin väitteisiin voivat vastata myös kaikki ensimmäiseen kierrokseen osallistuneet. Analyysivaiheessa voidaan muutaman luokittelevan kysymyksen perusteella muodostaa vastaajaryhmät.
Miksi hyvinvointivaltion uudistaminen kohteeksi
Sitra julkaisu vuoden 2026 alussa tekstin, jonka mukaan hyvinvointivaltio idea on vanhentunut. Sitran mukaan tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus. Hyvinvointivaltion vaalijat ry päätti tarttua Sitran haasteeseen yhdessä Attac ry:n kanssa. Voxit otettiin tiedonkeruun ja kommentoinnin keinoksi siihen, mitä uuteen yhteiskuntasopimukseen pitäisi sisällyttää.
Kyselyn johdantoteksti tiivistää sen, mitä oltiin selvittämässä. ”Julkisuudessa on toistuvasti vaadittu, että hyvinvointivaltiota pitää muuttaa, koska väki vanhenee, tekoäly muuttaa kaiken ja ilmastonlämpeneminen uhkaa. Hyvinvointipolitiikan suunta on ollut muuttumassa Suomessa. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan ottaa kantaa arvoihin, näkemyksiin ja ratkaisuihin, kun yhteiskuntasopimusta halutaan muuttaa. Olemalla väitteiden kanssa joko samaa tai eri mieltä voit ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan suomalaista hyvinvointivaltiota pitäisi muuttaa, jos mihinkään. Voit täydentää väitteitä omilla väitteilläsi.”
Tiedonkeruusta
Pyyntö osallistua kyselyyn lähetettiin Hyvinvointivaltion vaalijoiden, ATTACin, Vapaus valita toisin verkoston ja Sosiaalifoorumin postilistoille. Ensimmäisen kerran kysely lähti 9.9.2026 ja toisen kerran 24.9.2026. Lisäksi Maailmanparannuspäivillä 26.–27.9.2026 pyydettiin ihmisiä vastamaan kyselyyn. Heidän vastausten määrä oli pieni.
Kaikkiaan saatiin 150 kelvollista vastausta. Määrä on aika pieni eikä lainkaan edustava tilastollisessa mielessä. Kun tiedossa ei ole käytettyjen postituslistojen jäsenmääriä eikä samojen ihmisten oloa useilla käytetyistä listoista, ei voida arvioida vastaajien prosenttiosuutta kyselyn vastauspyynnön saaneista. Voidaan kuitenkin tulkita, että vastanneiden joukko koostuu ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Heistä varmasti suurin osa mukana yhteiskunnallisissa tai sosiaalisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Ehkä heidät voisi luokitella, jos ei aivan kokemusasiantuntijoiksi, niin kuitenkin aktiivisiksi tarkkailijoiksi. He kommentoivat vastauksillaan Sitran vaatimusta uudesta yhteiskuntasopimuksesta
Voxit-kysely ei mahdollista vastaajien luokittelua taustamuuttujilla kuin hyvin rajallisesti ja lisäksi vastaajien vähäinen määräkin rajoittaa taustojen käyttöä selittäjinä. Vastaajista vain noin 10 % ilmoitti asuvansa maaseudulla. Pienituloiseksi itsensä määritteli noin kolmannes ja uudistajiksi reilut 50 %. Vastausten analyysissä ei vertailla vastaajaryhmiä, vaan kerrotaan koko vastaajajoukon mielipiteiden jakautumista.
Vastausten tarkastelua:
Kyselyn väitteet koskivat tarkoituksella nimenomaan hyvinvointivaltion keskeisiä tekijöitä.
Aloitetaan kahdesta tärkeimmästä arviointikysymyksestä:
Väittämä: Suomi on edelleen hyvinvointivaltio?
Näin ajatteli 45 %, eri mieltä oli 33 % ja 21 % ottanut kantaa. Aika monet vastaajista epäili väitteen paikkansapitävyyttä. Itsensä ei-pienituloiseksi näyttivät arvioivan hieman useammin Suomen olevan edelleen hyvinvointivaltio. Hyvinvointivaltion tila ei näytä olevan hyvä.
Paljon on puhetta BKT:stä hyvinvoinnin mittarina ja sitä kommentoitiin seuraavaksi.
Väittämä: Bruttokansantuotteen kasvu on huono hyvinvoinnin mittari.
Näin vastasi 78 %. Uusia ja parempia hyvinvoinnin kuvaajia kaivataan. Niitä on kyllä esitetty tutkimuksissa runsaasti, mutta esim. Sitra ei ole tehnyt omaa ehdotustaan.
Väitteissä oli mukana perinteisiä oikeiston näkökantoja kuten julkisuudessa monesti toistuvat:
Väittämä: ”Suomessa köyhyys on oma syy” ja ”Sosiaaliturva tekee ihmisistä laiskoja”.
Noin 90 % vastaajista on eri mieltä noista väitteistä.
Suurta yksimielisyyttä oli myös seuraavista väitteistä
Väittämä: Turvallisuus heikkenee, kun sosiaaliturva heikkenee.
Kyllä vastauksia oli 93 %.
Väittämä: Maksuton koulutus on hyvinvointivaltion peruspilari.
Kyllä vastauksia oli 97 %.
Väittämä: Tavoitteena tulee olla kaikkien oikeus hyvinvointiin varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Edelleen kyllä vastauksia oli 97 %.
Väittämä: Työttömillä on oltava oikeus vähintään 300 € työtuloihin/kk työttömyyskorvauksen alentumatta.
Kyllä vastauksia oli 94 %.
Väittämä: Sosiaaliturva tulisi muuttaa vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden vastuulle.
Eri mieltä oli 94 %.
Väittämä: Tavoitteena tulee olla kaikkien oikeus hyvinvointiin varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Kyllä vastauksia oli 97 %.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristöä koskevat näkemykset edellyttävät uudelta yhteiskuntasopimukselta varmuudella toimia:
Väittämät: ”Nyt on globaali ilmastohätätila” ja ”Tarvitaan ekologinen jälleenrakennuksen ohjelma.”
Väitteistä oli hätkähdyttävästi samaa mieltä 87 % vastaajista.
Väittämä: Suomen tulee pitää kiinni ilmastolain tavoitteesta hiilineutraalisuudesta vuonna 2035.
Kyllä-vastauksia oli 82 %.
Seuraavia muutoksia vastaajat kaipaavat vanhusten asemaan:
Väittämä: Tarvitaan laki vanhojen ihmisten subjektiivisesta oikeudesta hoitoon lasten päivähoito-oikeuden tapaan.
Kyllä-vastauksia oli 83 %.
Väittämä: Vanhojen ihmisten omaisuutta ei pidä realisoida hoitomaksujen katteeksi.
Kyllä-vastauksia oli 58 %.
Väittämä: Lasten velvollisuuksia pitää huolta vanhoista omaisistaan voisi lisätä.
Eri mieltä oli 56 %.
Suhtautuminen vanhojen ihmisten huolenpitoon ei ollut kovin yksimielistä.
Verotus-kysymykset
Väittämä: Suurituloisten verotusta pitää lisätä progressiota kiristämällä.
Kyllä vastauksia oli 85 %.
Väittämä: Perintövero on oikeudenmukainen tapa tasata varallisuuseroa myös tulevaisuudessa.
Kyllä vastauksia oli 75 %.
Väittämä: Tarvitaanko tekoälyn ja robottien tekemän työn/tuloksen verottamista?
Kyllä vastauksia oli 77 %.
Väittämä: Pääomatulojen verotusta pitäisi kiristää reilusti.
Kyllä vastauksia oli 85 %.
Väittämä: Yritysten verotusta pitää lisätä valtion velan lyhentämiseksi.
Kyllä vastauksia oli 70 %.
Verotuskysymysten vastauksista tulee hyvin esiin solidaarisuuden vaatimus.
Sote-kysymykset:
Väittämä: Turvallisuus heikkenee, kun sosiaaliturva heikkenee.
Kyllä vastauksia oli 93 %.
Väittämä: Työttömien maahanmuuttajien oikeutta etsiä uutta työtä pitäisi pidentää vuoteen.
Kyllä vastauksia oli 83 %.
Väittämä: Julkisten palvelujen ulkoistaminen yksityisille on heikentänyt palvelujen laatua.
Kyllä vastauksia oli 69 %.
Väittämä: Julkinen terveydenhoito heikkenee jatkuvasti.
Kyllä vastauksia oli 68 %.
Väittämä: Julkiseen terveydenhuoltoon tarvitaan kattava omalääkärijärjestelmä.
Kyllä vastauksia oli 82 %.
Väittämä: Kolmannen sektorin rahoitus pitää turvata.
Kyllä vastauksia oli 97 %.
Lapsilisää voitaisiin pienentää vanhempien tulojen kasvaessa.
Tässä oli hajontaa: Samaa mieltä oli 44 % ja eri mieltä, 38 %.
Väittämä: Aikuiskoulutustuen jatko olisi Suomen menestymisen edellytys.
Kyllä vastauksia oli 82 %.
Väittämä: Maksuton koulutus on hyvinvointivaltion peruspilari.
Kyllä vastauksia oli 97 %.
Politiikka-kysymykset
Väittämä: Puolustusmenoihin käytetään liikaa rahaa.
Kyllä vastauksia oli 64 %.
Väittämä: Puolueiden velkajarrusopimus on hyvä asia Suomelle.
Väitettä ei hyväksynyt 62 % vastaajista.
Väittämä: Hyvinvointialueet saavat riittävästi rahaa.
Tästä oli eri mieltä 70 %.
Väittämä: Kansanäänestyksiä tulisi järjestää nykyistä enemmän ja niiden tulosten tulisi olla sitovia.
Kyllä vastauksia oli 42 %.
Väittämä: Työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työnantajan päätöksiin pitää lisätä.
Kyllä vastauksia oli 82 %.
Väittämä: Sosiaaliturva tulisi siirtää vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden vastuulle.
Tästä 95 % oli eri mieltä.
Väittämä: Kehitysapu pitäisi kohdentaa ensisijaisesti paikallisiin ilmastonmuutosta hidastaviin hankkeisiin.
39 % kyllä-vastauksia, 23 % ei ja 37 % ei ottanut kantaa.
Väittämä: Työttömien maahanmuuttajien oikeutta etsiä uutta työtä pitäisi pidentää vuoteen.
Kyllä vastauksia oli 83 %.
Voxit kyselyyn osallistuneilta 150 vastaajalta saatiin liki 50 kommenttia tai kysymysehdotusta. Mielenterveyteen liittyvät ehdotukset olivat sellaisia, joita sivuavia kysymyksiä ehdotettiin. Voxit osallistumisalustaa kannattanee käyttää ihmisten aktivoinnissa.
Yhteenvetona kyselyyn/keskusteluun osallistuneet haluaisivat selkeästi hyvinvointivaltion säilyvän suomalaisen yhteiskunnan tavoiteltavana kivijalkana. Sitä ei pitäisi enää heikentää vaan päinvastoin vahvistaa. Aika monet olivat jopa sitä mieltä, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio. Suuri enemmistö vastaajista haluaisi parantaa sosiaaliturvan tasoa, lisätä ihmisten oikeutta saada tukea vaikeissa tilanteissa sekä lisätä myös varakkaiden ihmisten ja yritysten verottamista yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseksi. Ympäristöasiat ovat nekin erittäin tärkeällä sijalla osallistujien mielissä.
Sitran asettamassa haasteessa uudeksi yhteiskuntasopimukseksi on kirjattu seuraavaa:
Suomessa ollaan tilanteessa, jossa monien megatrendien paine aiheuttaa yhtäaikaisen uudistumisen pakon monella yhteiskunnan sektorilla; ikääntyminen, teknologinen muutos, ekologiset reunaehdot ja demokratian haasteet ovat pisteessä, jossa uudistumiseen ei enää riitä pienet korjausliikkeet, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista uudistumista – uutta yhteiskuntasopimusta.
Hyvinvointivaltion tulevaisuuskeskustelun antama vastaus on selvä: Säilytetään ja parannetaan hyvinvointivaltiota. Ei romuteta suomalaisen yhteiskunnan perusrakennetta.
Piirroskuvat ovat Karoliinan Helteen Maailmanparannuspäiville piirtämiä. Lupa käyttämiseen saatu.
Valokuva: Juha Nurmela
Lauri Jaakkola on yhdistysaktiivi, mm. Suomen Attacin ja Finnwatchin hallitusten jäsen
Juha Nurmela on Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n puheenjohtaja, sosiologian dosentti
