Kirjoittaja: Matti Kohonen
Mitä yhteistä on Venäläisillä oligarkeilla, Britannian kuninkaallisilla, Jeffrey Epsteinilla, ja Islannin entisellä pääministerillä tai yli sadalla monikansallisella yrityksellä? Niillä kaikilla oli veroparatiisiyhtiöt, joita ne käyttivät piilottaakseen varojaan, paetakseen rikosvastuuta, välttääkseen ja kiertääkseen verotusta.
Arviolta 9 % maailman superrikkaiden varallisuudesta[1] (noin 10 biljoonaa €) on piilotettu veroparatiiseihin ja on siten lain ulottumattomissa. Siitä koituu yli 100 miljardin euron veromenetyksiä, ja valtavia haittoja eri lakien ja säännösten toimeenpanossa.
Nämä laittomuudet tulivat ilmi eri tietovuodoista ja julkisista varallisuus ja verotustiedoista, kuten Panama-Papereista vuodesta 2016 lähtien, samoin kuin myöhemmin eri tietovuodoista tai julkaisuista kuten LuxLeaks, paratiisipapereista tai Epstein tiedostoista. Veroparatiisien kautta toimivat palveluntarjoajat pyrkivät suunnittelemaan ja puolustamaan varallisuutta, ja tätä kutsutaankin osuvasti varallisuuden puolustusteollisuudeksi[2], tai veronkierron ja korruption auttajiksi.[3]
Minne katosivat oligarkkien varallisuus?
Suomessa ei ole vielä avointa edunsaajarekisteriä, sen sijaan, toimittajat ja kansalaisjärjestöt voivat pyytää pääsyä edunsaajarekisteriin tapaus kerrallaan. Suomessa esim. venäläisten omistamat kiinteistöt, ja veroparatiisien kautta omistetut yritykset pysyvät silti pitkälti piilossa, koska tiukan salaisuusverhon takana olevat veroparatiisiyhtiöt voivat omistaa kiinteistöjä, yhtiöitä, ja hallinnoida niitä.
Kaupparekisterissä vuodesta 2019 lähtien pitänyt ilmoittaa osakeyhtiöiden ja osuuskuntien edunsaajatiedot. Edunsaaja on usein sama kuin osakkeen omistaja, mutta se voi myös olla ulkomaisen trustin edunsaaja, tai muu henkilö joka todellisuudessa käyttää valtaa yhtiössä. Edunsaaja on aina luonnollinen henkilö, eli yhdistys, yritys tai muu yhtiö ei voi olla edunsaaja.
Esimerkiksi vuonna 2006 Putinin entinen neuvonantaja ja lehdistöministeri Mihail Lesin omisti vajaa kymmenkunta kiinteistö- tai maa-aluetta Suomessa. Hän menehtyi vuonna 2015, ja 2022 raportoitiin, että Lesinin kartano Salossa oli edelleen suvun omistuksessa, ja että taloutta hoitava henkilöstö sai ohjeita talouden hoitoon Moskovasta, vaikka Britannian Neitsytsaarilla olevan Prime Deck Ltd peiteyhtiön kartanon omistajuutta ei pystytty selvittämään.[4] Miksi Suomessa saa vielä olla peiteyhtiöitä, jotka omistavat miljoonien arvoisen kartanon?
Britannian neitsytsaaret avasivat mahdollisuuden selvittää ”oikeutettua etua” eli omistajuutta. Se on ollut toiminnassa huhtikuusta 2026 lähtien, hintaan 75 dollaria. Todennäköisesti oikeutettu edunsaaja on toinen peiteyhtiö. Sama tarina toistuu usein, kun yritetään tutkia peiteyhtiöiden takana olevia omistussuhteita.
Jäsenemme Global Financial Integry -järjestö selvitti raportissaan ”Acres of Money Laundering” yli 100 samanlaista venäläisten oligarkkien omistamaa kartanoa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Kanadassa. Järjestö arvioi niiden olevan merkittävä riski kansalliselle turvallisuudelle.[5] Raportti auttoi osaltaan saamaan alulle Corporate Transparency Act (CTA) lakia, jonkaTrumpin hallinto kumosi alkuvuodesta 2026 ennen kuin se ehdittiin toimeenpanna.
Euroopan Unionin alueella, edunsaajarekisteri on osa Unionin rahanpesunvastaista direktiiviä. Vaikka vuonna 2017 alun perin edunsaajarekisterit tehtiin läpinäkyväksi, niin vuonna 2022 Euroopan Unionin Tuomioistuin sulki päätöksellään julkisen pääsyn edunsaajarekisteriin, koska sen katsottiin rikkovan yksityisyyden suojaa. Vahva yksityisyydensuoja katsottiin tärkeämmäksi kuin mahdollinen julkisuuden tuoma etu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisessa kamppailussa. Nyt EU-alueella on kaikissa maissa tarkoitus aloittaa ”oikeutetun etuun” perustuva tiedonsaanti.
Suomessa, kuten muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa osakerekisterit ovat avoimesti tarkasteltavissa, Suomen Euroclear-yhtiön ylläpitämän rekisterin kautta. Se tarkoittaa, että Euroclearin toimistolla voi käydä tarkistamassa suomalaisten yhtiöiden osakkeenomistajia. Tämä edesauttaa merkittävästi poliittisten kytkösten, mahdollisten eturistiriitojen ja muiden omistussuhteiden tutkimista Suomessa.
Nyt myös tiedonsaanti omistajista on uhattuna, koska siitä on nostettu kanne Euroopan Unionin tuomioistuimeen koskien Latvian tapausta, vaikka omistajuus voidaan jo nyt piilottaa hallintarekisterin taakse, jolloin osakkeenomistajat ovat ulkomaisen rahoituslaitoksen operoiman hallintarekisterin takana. Hallintarekisteriä on ehdotettu poistettavaksi, mutta sille ei ole löytynyt poliittista tahtoa eikä virkakoneiston tukeakaan.
Varallisuutta on vaikea verottaa
Kun omistusta on vaikea selvittää erilaisten veroparatiisien ja peiteyhtiöiden takaa, niin sitä on myös vaikea verottaa. Tämä ei koske vain varallisuusveroja, vaan myös osinkoverotusta, myyntivoittojen verotusta – niin yksityisten omistajien kuin yritystenkin kohdalla. Esimerkiksi, kun kaivoksia tai muita isoja yritysomaisuuden osia myydään yhtiöltä toiselle, myyjäyhtiö omistetaan usein veroparatiisin kautta, jossa myyjä pyrkii raportoimaan myyntivoiton. Verojen välttelyssä käytetään hyväksi myös yhtiöiden sisäisiä lainoja.
Koronapandemian aikana sekä Espanja että Argentiina säätivät uusia varallisuusveroja, ja niillä Espanja keräsi varallisuusvero vuonna 2025 noin 2 miljardia euroa[6] ja vero jäi pysyväksi, kun taas Argentiinassa se oli kertaluontoinen ja tuotti yli 2 miljardia euroa verotuloja korkealla veroprosentilla vain vuonna 2022. Myös Norjassa on varallisuusvero, joka vuositasolla tuo noin 2 miljardia Euroa verotuloja (noin 20 miljardia kruunua)[7]. Suomessakin olisi tärkeä pohtia varallisuusveron toimeenpanoa.
Varallisuuden verotus vaatii tiedonvaihtoa ulkomailla olevia pankkitilien löytämiseksi, sekä yhtiöiden omistajien selvittämiseksi. EU on vihdoin luonut viranomaisille yhteisen EU:n kattavan edunsaajarekisterin, jota kautta esim. Suomen viranomaiset voivat tarkastella Luxemburgissa olevien yritysten mahdollisia suomalaisia omistajia. Varallisuutta voi kuitenkin edelleen piilottaa eri EU:n ulkopuolisiin veroparatiisiyhtiöihin, jotka voivat omistaa varallisuutta ja yrityksiä EU-maissa, ja sitä kautta kiertää kokonaan verot.
Luontokato ja ympäristörikokset
Valtava määrä piilotettua varallisuutta edesauttaa myös ympäristörikollisuutta ja ihmisoikeusloukkauksia. Laiton kalastus aiheuttaa yli 21 euron miljardin menetykset maailmanlaajuisesti. Pystyimme (FTC) selvittämään vain noin 16 % kalastusalusten omistajista[8], suurin osa niistä oli Kiinassa, mutta osa oli mm. Espanjassa. Kalastusalusten pakkotyövoimaa selvittäessä löysimme vain 20 %:lle aluksista edes yhden osakkeenomistajan. Eräs merkittävä Venäläinen yhtiö Pescatlant käytti Belizen veroparatiisin salaisuuden tarjoamaa verhoa peittääkseen todelliset edunsaajansa.[9] Arviolta jopa kolmasosa EU-alueella myytävästä kalatuotteista on laittomasti kalastettua, samoin kalarehusta iso osa.
Olemme (FTC) myös tutkineet laittomia metsänhakkuita. Selvisi, että laittomasti hakatuilla mailla Brasilan Mato Grosson osavaltiossa kasvatettu soija ja liha olivat yli 11 miljardin euron arvoisia. Kamerunin laiton puunvienti, josta kolmasosa ohjautuu EU:n alueelle, aiheuttaa 230 miljoonan euron arvoisia laittomia pääoman siirtoja joka vuosi. Kamerunin puuta ostavat myös Kiinalaiset ja Vietnamilaiset yritykset hieman EU:ta enemmän. Osa noiden maiden lopputuotteista myydään Eurooppaan. Suuri osa esim. EU-alueen vanereista on kiinalaista alkuperää, vaikka puutavara olisi alunperin Afrikasta tai Kaakkois-Aasiasta.
Omistajuuden avoimuuden ABC
Olemmekin FTC:ssä kehittäneet avoimen omistajuuden ABC kehikon, jota olemme nyt jatkaneet hieman pidemmälle aakkosissa myös DEFG kirjaimiin. Kehikkoa pyrimme ajamaan varsinkin YK:n verokonvention neuvotteluissa (virallisesti UN Framework Convention on International Tax Cooperation), jossa on parhaillaan neuvoteltavana historiallinen sopimus, jonka tavoitteena on luoda oikeudenmukaisempi ja kattavampi maailmanlaajuinen kehys kansainväliselle veroyhteistyölle ja verotietojen vaihdolle.
Aloite lähti Afrikan maista, jotka eivät kokeneet olevansa edustettuina G20 ja OECD-maiden johdolla käydyissä vero neuvotteluissa. EU-maat Suomi mukaan lukien pyrkivät pitämään päätöksenteon OECD-järjestön piirissä, jossa rikkailla mailla on enemmän äänivaltaa, ja joka ei ole pystynyt lopettamaan veronkiertoa ja veroparatiiseja. Suomen kanta varsinkin puhui päällekkäisyyden välttämisestä, ja OECD sopimusten noudattamisesta, vaikka nyt neuvotellaankin uutta kansainvälistä sopimusta.
ABC tarkoittaisi automaattista tiedonvaihtoa, julkista edunsaajarekisteriä, ja suuryritysten julkista maakohtaista veroraportointia. DEFG taas tarkoittaisi datan ja tiedon saantia sekä ilmoittajan suojelua, veronkiertoa ja rahanpesussa avustamisen sääntelyä, finanssialan ja varsinkin pääomasijoittajien omistusten läpinäkyvyyttä, sekä globaalia varallisuusrekisteriä, jossa olisivat esim. kaikkien osakkeiden, kullan, kiinteistöjen, maan ja mineraalivarallisuuden, ja muiden varallisuuden erien omistajat, osittain julkisesti nähtävillä.
Jos emme siirry avoimen varallisuuden ja avoimen verotuksen aikakaudelle, saattaa tulevaisuus olla oligarkkien ja suuryritysten manipuloima demokratia, jossa kansalaisten äänestämät poliitikot joutuvat myötäilemään superrikkaiden mielihaluja. Silloin rikkaat eivät maksaisi veroja missään ja voisivat piilottaa ihmisoikeusrikkeensä, ja ympäristörikoksensa veroparatiiseihin. Oikeastaan jo elämme tässä dystopiassa, mutta ainakin osa yhteiskunnan toimijoista on hereillä ja niiden kautta vaikuttaminen on mahdollista ennen kuin on liian myöhäistä.
Matti Kohonen on Financial Transparency Coalition-järjestön (FTC) toiminnanjohtaja. Järjestö on vuodesta 2009 lähtien ajanut omistuksen ja verotuksen läpinäkyvyyttä sekä eri ammatinharjoittajien vastuuta, ja siten parantaa rikkaimpien ja suurimpien yritysten verotuksen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta.
[1] https://taxjustice.net/wp-content/uploads/2025/11/State-of-Tax-Justice-2025-Methodology-Offshore-Tax-Evasion.pdf
[2] https://blogs.lse.ac.uk/usappblog/2026/05/14/how-oligarchs-dominate-our-democracies-and-preserve-inequality/
[3] https://www.transparency.org/en/publications/enabler-accountability-illicit-financial-flows-africa
[4] https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000008732520.html
[5] https://gfintegrity.org/wp-content/uploads/2021/08/Acres-of-Money-Laundering-Final-Version-2021.pdf
[6] https://www.theguardian.com/politics/2025/aug/16/spain-put-up-wealth-taxes-pandemic-billionaires-stayed
[7] https://www.reuters.com/business/norways-wealth-tax-trades-millionaires-equality-2025-11-24/
[8] https://financialtransparency.org/reports/fishy-networks-uncovering-companies-individuals-behind-illegal-fishing-globally/
[9] https://financialtransparency.org/reports/dark-webs-uncovering-behind-forced-labour-commerical-fishing-fleets/
