UHKAAKO SUOMEA UNKARIN KOHTALO?

Unkarin pitkäaikainen pääministeri Viktor Orbán, 2018. Kuva: European People's Party, CC BY 2.0

Voiko Unkarin kaltainen demokratian rapautuminen toistua myös Suomessa, jos perussuomalaiset nousevat pääministeripuolueeksi? Kysymystä pohtivat professori Jukka Kekkonen (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) ja dosentti, tutkija Katalin Miklóssy (Aleksanteri-instituutti) mielenkiintoisessa keskustelussa, jota johti Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn (7.11.)

Alla on muutamia yhteenvedonomaisia tiivistelmiä tunnin pituisesta keskustelusta.

Berliinin muurin murtumisen jälkeen Itä-Euroopassa vallitsi vapautumisen euforia, joka Katalin Miklóssyn mukaan vaihtui pettymykseksi, kun Länsi ei ottanutkaan pitkällisestä diktatuurista kärsineitä maita heti avosylin vastaan.

Sen sijaan EU asetti monia ehtoja jäseniksi pyrkiville. Vasta ehtojen täyttämisen jälkeen vuosina 2004, 2007 ja 2013 useat itäeurooppalaiset maat pääsivät liittymään EU:hun. Jälleen suuret odotukset vaihtuivat pettymyksiksi, kun elintasokuilu ei kasvanutkaan umpeen. Mielialojen alkaessa kääntyä EU:ta vastaan, voimistui suuntaus paluusta keskusjohtoiseen, autoritääriseen suuntaan.

EU:ssa huomion veivät näkyvämmät kriisit kuten vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneet Kreikan ongelmat, Ukrainan kriisi ja Syyrian sodan pakolaisaalto. Epädemokraattinen kehitys pääsi siksi Unkarissa ja Puolassa kuin huomaamatta etenemään pitkälle, oli Katalin Miklóssyn keskeinen ajatus.

Jukka Kekkonen näki erittäin uhkaavana sen, kuinka oikeusvaltion periaatteita ja sananvapautta halvennetaan ja murennetaan oikeistoliikkeiden levitessä hyvin monessa maassa. Kyse ei ole enää perinteisestä vasemmisto-oikeisto akselin kamppailusta vaan hyvin huolestuttavasta ilmiöstä, joka suuntautuu demokraattisen järjestelmän ydinarvoja vastaan.

On syntynyt tieteen ja lakien halveksuntaa, joka syövyttää demokratian peruspilareita. Jos tämänkaltaiset voimat, jotka nousivat Euroopassa 1920- ja 1930-luvuilla, saavat valtaa, niin ne voivat viedä koko käden, varoittaa Kekkonen.

Kun autoritäärinen hallitus saa niin suuren vallan, että se voi yksinään säätää sille mieluisia lakeja, niin se voi olla välittämättä parlamentista ja kritiikistä hajottaessaan oikeusvaltiota. Tällöin tervehdyttävien voimien tulisi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, mikä on hyvin hankalaa, mainittiin keskustelussa pariin otteeseen.

Elias Krohn kysyi, jos Jussi Halla-ahosta tulee pääministeri, niin voivatko perussuomalaisen arvot tarttua myös muihin puolueisiin. Kysymys on tärkeä, koska jo perussuomalaisten päästyä Sipilän hallitukseen, syytettiin hallitusta ennennäkemättömästä tavasta sivuuttaa parhaiden asiantuntijoiden mielipiteet. Kekkonen näki viimeisten 15 vuoden aikana oikeistopopulismin leviämisen yhteydessä tapahtuneen hyvin huonoa kehitystä monella eri taholla – myös mediassa.

Miklóssyn ja Kekkosen keskustelun jatkoksi voisi pohtia, miksi joka toisessa demokratiassa on tapahtunut heikentymistä viime vuosina The Global State of Democracy -raportin mukaan. Missä määrin talousnobelisti Joseph Stiglitz on oikeilla jäljillä nähdessään uusliberalismin leviämisen 40 vuoden aikana olevan perussyynä oikeistopulismin ja tieteenvastaisuuden kasvulle?