torstai, 27 helmikuun, 2020

FORTUMIN KUUDEN MILJARDIN UHKAPELI UNIPERIN FOSSIILISILLA VOIMALAITOKSILLA

Greenpeace Fortumin pääkonttorilla 24.10.19. Kuva: Jonne Sippola /Greenpeace.

Carunan sähköverkoista saamallaan 2,5 miljardin eurolla Fortumin toivottiin muun muassa lisäävän uusiutuvaa energiatuotantoa Suomessa. Sen sijaan Fortumin onkin sijoittanut jo kuusi miljardia euroa saksalaiseen Uniper-yhtiöön, jonka 59,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin Suomen päästöt.

Fortum on yrittänyt luoda ostoksestaan ekologisesti vihertävän kuvan painottamalla Uniperin vesivoimaloita. Todellisuus on huomattavasti hiilenvärisempi. Uniperin tuotantokapasiteetista 80 prosenttia on fossiilisia hiili- ja kaasuvoimaloita ja vesivoiman osuus on vain 10 prosenttia. Uniper kuuluu Länsi-Euroopan saastuttavimpiin yrityksiin, ilmenee ympäristöjärjestön CAN Europen raportista. (Yle, 8.4.19)

Fortumin johdon on saatava aikaan Uniperissa giganttisen luokan mullistus, jotta hiilidioksidisaastuttaja kiepsahtaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Mutta Fortum on ollut riitaisessa umpikujassa sitä lähtien, kun se osti 3,7 miljardilla Uniperin osakkeista lähes puolet. Uniperissa ei ole uskottu Fortumin visioon.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark puhui 8.10. kansainvälisille sijoittajille umpikujasta, josta toivoo pääsevänsä eteenpäin Fortumin ostaessa 2,3 miljardilla eurolla lisää Uniperin osakkeita.

Fortumin nettovelat nousevat tällöin 8,5 miljardiin euroon, jota Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö Petri Koskinen pitää lähes maksimitasona ja kovilla panoksilla pelaamisena. Institutionaalisten sijoittajien ympäristösäännöt ”voivat pakottaa ne myymään Fortumin osakkeet, ellei yhtiö muuta Uniperin toimintaa nopeasti”, kirjoittaa Koskinen Arvopaperissa (17.10.19).

UMPIKUJAN JATKO-OSA

Fortum ei saavuta 70,5 prosentillakaan vielä ehdotonta määräysvaltaa Uniperin yhtiökokouksessa, joka edellyttää 75 prosentin enemmistöä. (Yle, 8.10.)

Lisäksi Fortum aikoo olla tekemättä mitään suuria muutoksia Uniperissä kahden vuoden ajan. Mikäli umpikuja jatkuu sen jälkeenkin, niin Lundmarkin lienee suostuttava merkittäviin kompromisseihin, joilla Uniperia ei saada muokattua selvästi vihreämpään suuntaan.

Mitä Fortum silloin tekee Uniperin kaasuvoimaloilla? Kaasuvoimalat muodostavat puolet Uniperin tuotantokapasiteetista ja maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat niin suuret, noin 60 prosenttia kivihiilestä, että niissäkin on omat riskinsä.

“Ruotsin hallitus päätti vain pari viikkoa sitten, ettei ruotsalaisen kaasuyhtiön Swedegasin nesteytettyä maakaasua saa kytkeä Ruotsin kaasuverkkoon, ja vetosi päätöksessä ilmastosyihin”, sanoi (24.10.) Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Jos saksalaisetkin poliitikot päättävät pian toimista, jotka rajoittavat kaasun käyttöä tai nostavat sen päästöhintoja, niin Uniperin tulos voi painua tappiolliseksi ja sen osakkeiden myyminen voi olla haastavaa.

Rinteen hallituksen käsiin saattaa takertua mustanapekkana erittäin saastuttava ja velkainen yhtiö sekä imagohaitta.

TULISIKO VALTION MYYDÄ FORTUMIN OSAKKEITA JA OSTAA TILALLE PUHDASTA ENERGIAA

Hallituksen tavoitteena on muuntaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mutta ilmastopaneelin mukaan toteuttamiskeinoista puuttuu edelleen noin 12 miljoonaa tonnia. (HS, 4.10.)

Fortumin näyttäessä sisältävän merkittävän ekologisen ja taloudellisen riskin, niin valtion kannattaa ajoissa harkita oman osuutensa vähentämistä.

Fortumin markkina-arvo oli 29.10. noin 19 miljardia euroa. Valtio omistaa puolet Fortumin osakkeista, joten myymällä omistuksestaan 10–60 prosenttia valtio voi yhä saada merkittävän pääoman uusiutuvan energian kohteisiin.

Suomessa on edelleen hyvin vähän maalämpöä ja tuuli- sekä aurinkovoimaa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, joten puhtaan energian investointikohteista ei pitäisi olla puutetta.

Kaivoslaki-kansalaisaloitteella on kiire

Kuvituskuva

Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn, sen kerättyä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Rinteen hallitus on luvannut päivittää kaivoslakia, mutta kansalaisaloite on monissa kohdissa tiukempi.

Kalevan mukaan kansalaisaloite tarkoittaisi monin kohdin kaivoslain perinpohjaista uudistamista.

”Aloite vaatii esimerkiksi maanomistajien suostumusta jo malminetsintävaiheessa. Nyt luvan voi saada Tukesilta myös ilman tätä.” (Kaleva 15.7.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (16.7.) pidetään aloitteen radikaalimpana vaatimusta kaivannaismineraalien kuulumista valtiolle ja maanomistajille. 

Pahamainen kaivosyhtiö alkaa elokuussa malminetsinnän Suomessa

Maailman kolmanneksi suurimalla kaivosyhtiö Rio Tintolla on erittäin huono maine ympäristön saastuttamisen, lahjonnan ja ihmisoikeusrikosten takia. Norjan valtion eläkeyhtiö onkin vetänyt sijoituksensa pois kaivosyhtiöstä ilmoittaen syyksi Rio Tinton aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat. 

Suomessa Rio Tinto saa alkaa elokuussa malminetsinnän Suonenjoen, Konneveden, Rautalammin, Pieksämäen, Hankasalmen ja Kangasniemen kuntiin sijoittuvalla 1500 neliökilometrin suuruisella alueella. Lisäksi Rio Tintolla on varausilmoitushakemukset myös Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, kirjoittaa (9.7.) Savon Sanomat.

Kun on täysin mahdollista, että lisää hyvinkin suuria kaivosvaltauksia on tulossa, niin Suomen lepsun lainsäädännön uudistamiselle on jo kiire.

Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on jo valmiin lain muotoon kirjoitettu. Tärkeän asian jouduttamiseksi hallituksen olisi hyvä ottaa se uuden kaivoslain pohjaksi.

Suomestako akkuvallankumous sähköautoihin?

Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan suomalainen Broadbit Batteries-yritys on edennyt jo hyvin pitkälle uudenlaisen natriumakun kehityksessä.

”Natriumakku on ollut eräänlainen akkuteknologian Graalin malja, kaikkien alan toimijoiden suuri mutta pitkään saavuttamattomalta näyttänyt unelma”, kuvailee Isomäki uudessa kirjassaan Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (s. 35).

Natriumakkuja ei ole aikaisemmin kyetty lataamaan uudestaan kuin muutamia kymmeniä kertoja, mutta Broadbit Batteriesin toimitusjohtaja David Brown sanoi Ylelle (4.7.), heidän akkujensa lataussyklin olevan jo 250. Sähköautoihin tarvitaan hänen mukaansa vähintään 500 lataussykliä ja yhtiön tavoitteena on nostaa lataussyklit jopa tuhansiin kertoihin.

Sähköautojen kehityksen suurin yksittäinen haaste on nykyisin käytössä oleva litiumioniakku. Niiden raaka-aineena käytetään muun muassa kobolttia, jonka pahamainen tuotanto on ongelmallista myös ympäristön kannalta. Koboltista noin 60 prosenttia tuotetaan Kongossa Maailma.netin tuoreen artikkelin (15.8.) mukaan. 

Toimitusjohtaja Brown kuvailee natriumakkujen valmistusta ekologiseksi:

– Kuori valmistetaan yleisistä ja edullisista metalleista. Suolaa saadaan merivedestä ja suolakaivoksista, hiiltä saadaan kivihiilestä ja selluloosasta. Rikki on öljynjalostuksen sivutuote, jolla ei ole teollista käyttöä, Brown sanoi Ylelle 4.7.

Litiumioniakkujen hinta vaihtelee eri autovalmistajilla, mutta esimerkiksi Ylen artikkelin mukaan niiden hinnat ovat laskeneet noin 200 dollariin kilowattitunnilta. Suomessa kehitettävän natriumakun hinta pyritään laskemaan alle 70 dollariin kilowattituntia kohden, sanoi toimitusjohtaja Brown Ylelle.

Mikäli ympäristöystävällinen ja edullinen suomalainen natriumakku onnistuu tekemään läpimurron, niin sähköautojen hinnat voivat laskea huomattavasti.

Yle: Ruotsiin tai Raaheen maailman ensimmäinen hiilidioksiditon terästehdas

SSAB:n terästehdas Luulaljassa. Kuva: Wikipedia, Tortap,  CC BY-SA 3.0, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Ruotsalainen SSAB- yritys aikoo muuntaa terästehtaansa täysin hiilidioksidittomaksi uudella vallankumouksellisella vetyyn perustuvalla valmistusmenetelmällään. Uudessa menetelmässä ensin vedestä tuotetaan vetyä, jota sitten käytetään terästä tuottavassa polttoprosessissa.

Menetelmä otetaan käyttöön ensimmäiseksi Ruotsissa tai Raahessa. SSAB:n Raahen terästehtaalta pääsee ilmaan seitsemän prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä, mikä on enemmän kuin mitä Nesteen öljyjalostamo Porvoossa ja Hanasaaren voimalaitos Helsingissä yhteensä päästävät hiilidioksidia savupiipuistaan ilmakehään. (Yle, 8.9.)

Vetyyn perustuva uusi polttojärjestelmä tarvitsee kuitenkin fossiilivapaata sähköä huomattavan paljon, jota hankkeessa mukana oleva ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall toimittaa.

– Ja jos teknologia leviää muualle maailmaan, se on globaali ratkaisu isoon ongelmaan, sanoo Ylelle Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. (Yle, 8.9.)

Kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä teräksen osuus on noin 7–9 prosenttia. Kiinassa teräs aiheuttaa noin 25–30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja sen talous kasvaa edelleen noin kuusi prosenttia vuosittain.

Monissa entisissä kehitysmaissa talouskasvu lisää myös teräksen tuotantoa, joten SSAB:n menetelmällä voi levitessään olla mullistava vaikutus alan päästöjen vähentymiseen.

Suomen ympäristörikokset huumekaupan suuruisia 

Kuvituskuva

Suomesta viedään laittomasti jätteitä 60 miljoonalla eurolla vuosittain, arvioidaan kansainvälisessä Blockwaste-tutkimuksessa, jossa oli mukana Suomen Poliisiammattikorkeakoulu.

Ympäristörikosten hyöty on liki huumebisneksen sadan miljoonan euron suuruusluokkaa, kertoi Poliisihallitus 5.8.

Asiakirjojen jätekoodeja ja painoja on helppo väärentää, koska ne perustuvat viejän omaan ilmoitukseen. Lisäksi yleisesti käytössä olevalla nykyteknologialla asiakirjojen väärentäminen on yhä helpompaa.  ”Rahtikirjoissa jäte voidaan määritellä totuudenvastaisesti kaupalliseksi tuotteeksi, jäteluokituksesta poistuneeksi ”end-of-waste”materiaaliksi, henkilökohtaiseksi omaisuudeksi tai ”vihreäksi jätteeksi”, jonka vienti on sallittua.” (s.50Ympäristörikoskatsaus 2019)

Esitutkintaan päätyneiden ympäristörikosten määrä kasvoi viime vuonna 10 prosenttia. Talouselämän artikkelissa (31.7.) pidetään törkeiden ympäristörikosten määrän kaksinkertaistumista erittäin huolestuttavana, koska ne aiheuttavat vakavimmat ja kalleimmat vahingot.

Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönnin mukaan valvovia viranomaisia on vähennetty liikaa ja hän toivoo Rinteen hallituksen ryhtyvän toimiin asian kohentamiseksi. (Yle5.8.)

BIOS kysyi: milloin Petteri Taalas puhuu ”omiaan” ja milloin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaisesti?

J. Marchand / ITU, CC BY 2.0.

BIOS-tutkimusyksikön artikkelissa (13.3.19 ) käsitellään kysymystä, käyttääkö suomalainen Petteri Taalas asianmukaisesti Maailman ilmatieteen järjestön ja IPCC-paneelin arvovaltaa.

Taalas johtaa Maailman ilmatieteen järjestöä (WMO), jonka alaisuuteen kuuluu myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n sihteeristö. 

Biosin artikkelissa pidetään ongelmallisena, että ei aina ole ollut selvää milloin:

”Taalas puhuu ilmastotieteessä yleisesti hyväksytyistä tosiasioista, milloin taas esittää oman arvionsa tutkijana tai yksityishenkilönä. Erityisen ongelmallista on ollut, että lausunnoista ei aina käy ilmi, mihin Taalaksen esittämät arviot perustuvat.”

Taalas on pitänyt kolmen asteen lämpenemistä realismina

Lokakuussa 2018 IPCC julkaisi Global Warming of 1.5 ºC –raporttinsa ,jossa voimakkaasti painotetaan maapallon lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 celsiusasteeseen teollistumisen alusta laskien.

Uusien tutkimusten mukaan jo kahden asteen lämpeneminen johtaisi muun muassa koralliekosysteemien menettämiseen, ruokakriisiin, vesipulaan ja niin laajamittaiseen ilmastopakolaisuuteen, että valtioiden rajat menettäisivät osin merkityksensä (ks. Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?, BIOS, 10.10.18).

– Kuitenkin Petteri Taalas on arvioinut yli kolmen asteen lämpenemisen olevan realismia.

– Myös Taalaksen arvio, ettei metsien hiilinielulla ole lyhyellä aikavälillä suurta merkitystä, poikkeaa IPCC:n raportin johtopäätöksistä.

Biosin mukaan Taalas ei vastannut pääkysymykseen

Bios kysyi suoraan Taalakselta näkeekö tämä ristiriitaa omien kolmen asteen lämpenemisen ja hiilinielujen pienentämisväitteidensä ja IPCC:n tutkimustulosten välillä.

Taalas vastasi viestiin, mutta ei siinä esitettyihin kysymyksiin, todetaan Biosin artikkelissa.

Lisäys 28.4. klo 12.30:

Monien tutkijoiden näkemykset antavat tukea Biosin ihmettelevälle kysymykselle Ylen perusteellisessa artikkelissa: Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita? (25.4.19)

Kaivosteollisuutta suitsivalle kansalaisaloitteelle jo yli 18 000 allekirjoitusta

Kaivosten aiheuttamat haitat ovat herättäneet niin suurta närkästystä, että vuoden ensimmäisenä päivänä julkaistu kansalaisaloite ”Maanpinnan alapuoliset luonnonvarat kansalliseen omistukseen” on saanut jo yli 18 000 allekirjoitusta.

Aloitteessa ehdotetaan kaivoslakia muutettavan, jotta mineraalit ja pohjavedet kuuluisivat lähtökohtaisesti Suomen valtiolle. Lisäksi kaivosluvan haltijan olisi maksettava valtiolle kohtuullinen korvaus saadakseen maanpinnan alapuoliset luonnonvarat käyttöönsä.

Helsingin yliopistossa luonnonvarojen taloustiedettä tutkiva professori Olli Tahvonen kritisoi nykyistä kaivoslakia.

– Nykyinen vastuujärjestelmä on täysin puutteellinen. Mahdollisten ympäristövahinkojen sekä kaikkien kaivoksen jälkihoitoon liittyvien kulujen pitäisi todella tulla kaivosyhtiön maksettavaksi, Tahvonen sanoo Saana Katilan erinomaisessa artikkelissa (14.11.17Rapport).

Myös ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta kritisoi hallitusta, ettei kaivostoiminnan ongelmiin ole varauduttu luomalla siihen omaa rahastoa.

– Istuva hallitus ei ole nähnyt asiaa tärkeäksi eikä vienyt sitä eteenpäin, hän toteaa Iltalehdelle (6.1.19).

Kansalaisaloitteen etenemistä voi seurata Yhteinen maa -sivustolla.

Ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut Antarkiksen jäätikköä suojaavia tuulia

Kuva: Wikipedia, Apcbg,  CC BY-SA 3.0, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Antarktista ympäröivät voimakkaat tuulet ovat estäneet lämpimien vesivirtojen tulon, jonka ansiosta alueen jääpeite on pysynyt vakaana.

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin muuttanut alueella vallinneita tuuliolosuhteita, minkä johdosta lämmintä vettä pääsee yhä useammin etelään, kirjoitetaan elokuussa Nature Geosciencessa julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimusta johtanut professori Paul Holland (British Antarctic Survey, BAS) totesi ryhmän löytäneen suoran todisteen Länsi-Antarktiksen jäiden vähenemisen ja ihmisten ilmastoa lämmittävän toiminnan välillä.

– Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkuvat suurina, niin tuulet jatkavat muuttumistaan ja jään sulaminen lisääntyy tulevaisuudessa, sanoi (15.8.) tutkimustaan esitellyt Paul Holland.

500 miljardin puun istuttaminen tehokkain keino ilmastonmuutokseen

Ilmastotoimien kannalta halvin ja tehokkain ratkaisu on istuttaa puita, sanoo uuden tutkimuksensa perusteella professori Tom Crowther ETH Zürich -yliopistosta Guardianin haastattelussa (4.7.).

Crowther kuitenkin painottaa olevan elintärkeää saattaa hiilidioksidipäästöt nollaan ja lakkauttaa metsien hävittäminen, koska istutetut metsät saavuttavat vasta 50–100 vuoden kuluttua täyden kykynsä sitoa hiilidioksidia.

Crowtherin johtamassa tutkimuksessa väitetään uusien istutusmetsien voivan sitoa jopa neljäsosan hiilihiilioksidi päästöistä. (Yle5.7.)

Bioksen Onko metsittäminen paras tapa torjua ilmastonmuutosta? -artikkelissa nostetaan esille kritiikkiä, jonka mukaan tutkimuksessa istutusmetsien (205 Gt) hiilensidontakyky on esitetty monin kerroin suuremmaksi kuin muissa tutkimuksissa.

Bioksen artikkelissa Crowtherin tutkimusta kuitenkin pidetään tärkeänä, koska siinä osoitetaan näin valtavan puumäärän istuttamisen olevan täysin mahdollista.

1,4 miljoonaa koululaista loi historian suurimman ilmastoprotestin – Suomessa 1228 tutkimusyhteisön jäsentä antoi heille tukensa

Kuva: Anders Hellberg, CC BY-SA 4.0

Elokuussa ilmastolakkoilun aloittanut koululainen Greta Thunberg seisoi aluksi ypöyksin kylttinsä kanssa Ruotsin parlamentin edessä.

Perjantaina 15. maaliskuuta jo 125 maan koululaiset ilmastolakkoilivat kahdella tuhannella eri paikkakunnalla. Yhteensä koululaisia oli lakossa yli 1,4 miljoonaa, mikä teki siitä historian suurimman ilmastoprotestin Org 350 –järjestön laskelmien mukaan.  

Mikäli ilmastolakkoilu edelleen laajenee, niin sillä voi olla rajuja vaikutuksia. 

– Ja tämä ei ole vielä edes alku, tviittasi Greta Thunberg. 

Nuorille tukea professoreilta, dekaaneilta, tohtoreilta, tutkijoilta, insinööreiltä, yhteensä 1228 allekirjoitusta

Suomessa tutkimusyhteisöjen 1228 jäsentä allekirjoitti tukikirjeen, jossa korostetaan nuorten ilmastolakkoilijoiden saavan heidän täyden tukensa:

”Me allekirjoittaneet akateemisen yhteisön jäsenet haluamme osoittaa tukemme ilmaston puolesta lakkoileville koululaisille ja kaikille heille, jotka ottavat kantaa planeettamme tulevaisuuden puolesta.

Nelson Mandelan sanoin: “Lapsemme ovat suurin aarteemme. He ovat tulevaisuutemme. He, jotka laiminlyövät lapsiamme, repivät rikki yhteiskuntaamme ja heikentävät valtiotamme.” Ihmisten harjoittama planeetan hyväksikäyttö on hyvin todellisessa mielessä lastemme laiminlyöntiä.

Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siihen on selvää ja kiistämätöntä. Jos emme toimi pian ja päättäväisesti, valtavat luonnontuhot ja jopa sivilisaatiomme romahdus siintävät horisontissa. Tästä syystä tarjoamme täyden tukemme koululaisille, opiskelijoille ja kaikille ihmisille, jotka lakkoilevat vaatiakseen maailman hallituksia toimimaan tulevaisuutemme puolesta. Erityisesti nuorisolla on oikeus olla vihoissaan tulevaisuudesta, jonka olemme heille jättämässä, jos uhan suuruuteen verrannollista kiireellistä muutosta ei saada aikaiseksi. Rohkaistumme siitä, että lapset saavat äänensä kuuluviin.

[To English speakers: This letter has been inspired by the support letter from UK academics to climate striking children published in The Guardian: https://www.theguardian.com/environment/2019/feb/13/school-climate-strike-childrens-brave-stand-has-our-support ]”