Ilmastotoimien kannalta halvin ja tehokkain ratkaisu on istuttaa puita, sanoo uuden tutkimuksensa perusteella professori Tom Crowther ETH Zürich -yliopistosta Guardianin haastattelussa (4.7.).

Crowther kuitenkin painottaa olevan elintärkeää saattaa hiilidioksidipäästöt nollaan ja lakkauttaa metsien hävittäminen, koska istutetut metsät saavuttavat vasta 50–100 vuoden kuluttua täyden kykynsä sitoa hiilidioksidia.

Crowtherin johtamassa tutkimuksessa väitetään uusien istutusmetsien voivan sitoa jopa neljäsosan hiilihiilioksidi päästöistä. (Yle, 5.7.)

Bioksen Onko metsittäminen paras tapa torjua ilmastonmuutosta? -artikkelissa nostetaan esille kritiikkiä, jonka mukaan tutkimuksessa istutusmetsien (205 Gt) hiilensidontakyky on esitetty monin kerroin suuremmaksi kuin muissa tutkimuksissa.

Bioksen artikkelissa Crowtherin tutkimusta kuitenkin pidetään tärkeänä, koska siinä osoitetaan näin valtavan puumäärän istuttamisen olevan täysin mahdollista.

Luomuruoan globaali myynti ylittää pian sadan miljardin euron rajan, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksesta.

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi arvioi luomun jo kauan jatkuneen 10 prosentin vuosittaisen kasvun niin nopeaksi, että perinteinen elintarvikesektori voi siitä vain uneksia.

– Suosion taustalla on kuluttajien kasvava kiinnostus luonnonmukaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin ja positiiviset mielikuvat luomuelintarvikkeista. Kuluttajat ostavat luomua, koska pitävät tuotteita terveellisinä, aitoina ja maultaan alkuperäisinä. (Luke, 4.7.)

Vaikka myös Suomessa luomutuotteiden myynti on kasvanut jo pitkään kymmenellä prosentilla vuodessa, niin kaupoista suomalaiset valitsevat kärryihinsä luomua vain vähän yli kahden prosentin arvosta.

Luku on niin pieni, että sillä ei päästä lähellekään maailman kärkisijoja. Esimerkiksi ruotsalaisten ruokaostoksista jo lähes kymmenen prosenttia on luomua ja tanskalaisilla peräti 13 prosenttia.

Suomalaistiloista on kuitenkin jo 11 prosenttia luomuviljelyssä, jonka ansiosta maaseudun 300 000 peltohehtaarilla ei enää ruiskuteta esimerkiksi kasvinsuojelu- tai tuholaismyrkkyjä.

Norja näyttää maailmalle esimerkkiä, kuinka fossiilisilla polttoaineilla kulkevista autoista on täysin mahdollista luopua.

Kesäkuussa Norjassa myydyistä uusista autoista lähes joka toinen oli jo täyssähköauto. Uusista autoista pelkällä bensiinillä kulki vain 16 prosenttia ja dieselillä enää 13,5 prosenttia.

Suomen ilmastopaneeli (9.11.18) ja myös SITRAn raportti ovat suositelleet ilmaston päästötavoitteiden takia pyrkimään noin 800 000 sähköauton määrän Suomessa vuonna 2030. 

Jotta siinä onnistuttaisiin, tulisi Suomessa myydä noin 70 000 uutta sähköautoa joka vuosi.

Suomessa oli kuitenkin rekisteröity vasta 750 uutta täyssähköautoa kesäkuun alkuun mennessä, MTV:n tietojen mukaan.

Valtava hiilivuori katoaa Helsingin Hanasaaren voimalan alueelta, kun energiayhtiö Helen ryhtyy puuhakkeen polttajaksi. Peräti 60 prosenttia hiilestä aiotaan korvata puuhakkeella vuodesta 2024 eteenpäin.

Kun myös Espoo ja Vantaa ovat siirtymässä puuhun, niin koko pääkaupunkiseudun puun tarve kasvaa peräti 1,2–1,8 miljoonaa kuutioon Ylen tutkivan (6.5.) artikkelin laskelmien mukaan.

Niin suuria määriä hakkuutähteitä ei ole saatavilla arvelee Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun Ylen artikkelissa. Kestäviä jakeita ei tulevaisuudessa riitä ulkomailtakaan, koska monissa maissa ollaan siirtymässä bioenergia tuotantoon.

Bruunin mukaan jo nyt Mäntsälän bioenergiaterminaalilta saadut tiedot osoittavat, että järeää puuta poltetaan merkittäviä määriä myös Uudellamaalla.

Järeiden puiden polttamisen päästövaikutus on selvästi suurempi kuin kivihiilellä, jopa 1–2 kertainen arvioi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. (Yle, 6.5.)

Tukki- ja kuitupuun hakkuita olisi lisättävä miljoonalla kuutiolla

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Perttu Anttila arvioi hakkuutähteitä käytetyn 0,6 miljoonaa kuutiota vuonna 2017 alueella, jolta niitä taloudellisesti kannattaisi tuoda Helsinkiin. Teknisesti tuolta alueelta voitaisiin korjata jopa 1,6 miljoonaa kuutiota, mutta silloin tukki- ja kuitupuun hakkuita on lisättävä miljoonalla kuutiolla (Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella, Anttila arvioi.

Suurimmallaan Helenin ja pääkaupunkiseudun yhteinen bioenergian määrä olisi 40 prosenttia Kemiin kaavaillun valtavan Metsä-Groupin sellutehtaan puumäärästä.

Monella taholla on epäilty, että jo Kemin uusi hanke heikentäisi metsien hiilinieluja niin, ettei Suomen ilmastopolitiikka olisi enää kestävää. 

Onko Helenin vielä harkittava hiilen korvaamista puulla?

Pormestari Jan Vapaavuori lanseerasi huhtikuussa miljoonan euron suuruisen kilpailun, jossa Helsingin lämmittämisongelma yritetään ratkaista mahdollisimman vähällä biomassalla.

– Kaupunki ei pidä järkevänä sitä, että kestämätöntä polttoainetta eli kivihiiltä ryhdytään korvaamaan toisella kyseenalaisella polttoaineella eli biomassalla, Vapaavuori sanoi. (Yle, 3.4.)

Virallisesti miljoonan euron palkintokilpailu alkaa syksyllä. Vapaavuoren mukaan kansainvälinen asiantuntijaraati valitsee parhaan ratkaisun..