perjantai, 3 huhtikuun, 2020

Tulevaisuustutkija Wilenius: elämme täysin erilaisessa maailmassa 10 vuoden päästä

Ekosysteemin kriisit ilmentävät, että jotain suurta on tapahtumassa ja ihmiset ovat havahtuneet siihen, sanoi professori Markku Wilenius Ylelle 4.8.

– Suuri herääminen on selvästi tapahtumassa. Se tulee vaikuttamaan tosi vahvasti kaikkeen meidän tekemiseen tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä olemme järjestäneet maailmamme aika lailla toisella tavalla, Wilenius ennakoi Ylelle.

Wilenius olettaa ilmastonmuutoksen torjumisen voivan auttaa moneen ongelmaan kuten köyhyysongelmaan ja vesipulaan.

Ketteränä Suomi voisi olla edelläkäviäjä monessa asiassa. Suomen pitäisi näyttää, miten lainsäädäntö, verotus ja toimintamallit julkisista hankinnoista lähtien tehdään ilmasto- ja ympäristötavoitteita tukien, Wilenius sanoi Ylelle.

Wilenius näkee merkittävän asennemuutoksen passiivisesta kuluttamisesta kohti mielekkyyden luomista. Ihmiset eivät enää vain odota, mitä maailma antaa vaan ovat alkaneet kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.

Tulevaisuudentutkijana yli 20 vuotta toiminut Turun kauppakorkeakoulun professori Markku Wilenius on myös Rooman klubin jäsen.

500 miljardin puun istuttaminen tehokkain keino ilmastonmuutokseen

Ilmastotoimien kannalta halvin ja tehokkain ratkaisu on istuttaa puita, sanoo uuden tutkimuksensa perusteella professori Tom Crowther ETH Zürich -yliopistosta Guardianin haastattelussa (4.7.).

Crowther kuitenkin painottaa olevan elintärkeää saattaa hiilidioksidipäästöt nollaan ja lakkauttaa metsien hävittäminen, koska istutetut metsät saavuttavat vasta 50–100 vuoden kuluttua täyden kykynsä sitoa hiilidioksidia.

Crowtherin johtamassa tutkimuksessa väitetään uusien istutusmetsien voivan sitoa jopa neljäsosan hiilihiilioksidi päästöistä. (Yle5.7.)

Bioksen Onko metsittäminen paras tapa torjua ilmastonmuutosta? -artikkelissa nostetaan esille kritiikkiä, jonka mukaan tutkimuksessa istutusmetsien (205 Gt) hiilensidontakyky on esitetty monin kerroin suuremmaksi kuin muissa tutkimuksissa.

Bioksen artikkelissa Crowtherin tutkimusta kuitenkin pidetään tärkeänä, koska siinä osoitetaan näin valtavan puumäärän istuttamisen olevan täysin mahdollista.

Kaivoslaki-kansalaisaloitteella on kiire

Kuvituskuva

Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn, sen kerättyä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Rinteen hallitus on luvannut päivittää kaivoslakia, mutta kansalaisaloite on monissa kohdissa tiukempi.

Kalevan mukaan kansalaisaloite tarkoittaisi monin kohdin kaivoslain perinpohjaista uudistamista.

”Aloite vaatii esimerkiksi maanomistajien suostumusta jo malminetsintävaiheessa. Nyt luvan voi saada Tukesilta myös ilman tätä.” (Kaleva 15.7.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (16.7.) pidetään aloitteen radikaalimpana vaatimusta kaivannaismineraalien kuulumista valtiolle ja maanomistajille. 

Pahamainen kaivosyhtiö alkaa elokuussa malminetsinnän Suomessa

Maailman kolmanneksi suurimalla kaivosyhtiö Rio Tintolla on erittäin huono maine ympäristön saastuttamisen, lahjonnan ja ihmisoikeusrikosten takia. Norjan valtion eläkeyhtiö onkin vetänyt sijoituksensa pois kaivosyhtiöstä ilmoittaen syyksi Rio Tinton aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat. 

Suomessa Rio Tinto saa alkaa elokuussa malminetsinnän Suonenjoen, Konneveden, Rautalammin, Pieksämäen, Hankasalmen ja Kangasniemen kuntiin sijoittuvalla 1500 neliökilometrin suuruisella alueella. Lisäksi Rio Tintolla on varausilmoitushakemukset myös Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, kirjoittaa (9.7.) Savon Sanomat.

Kun on täysin mahdollista, että lisää hyvinkin suuria kaivosvaltauksia on tulossa, niin Suomen lepsun lainsäädännön uudistamiselle on jo kiire.

Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on jo valmiin lain muotoon kirjoitettu. Tärkeän asian jouduttamiseksi hallituksen olisi hyvä ottaa se uuden kaivoslain pohjaksi.

Nuoret: ilmastonmuutos toteutuu 30 vuodessa

Nuorista vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan. Ilmastonmuutos muokkaa eniten Suomea vuoteen 2050 mennessä uskoo kaksi kolmasosaa nuorista, kertoo 13–16 -vuotiaiden tulevaisuudennäkymiä selvittänyt kyselyraportti.

Tulevaisuuskoulun toiminnanjohtaja Otto Tähkäpää pitää äärimmäisen huolestuttavana, etteivät nuoret koe vaikuttajien toimivan tarpeeksi. Nuoret haluavat ilmastonmuutokseen puuttumista, mutta heille ei tarjota realistiselta tuntuvia keinoja.

– Eli ongelma itsessään on suuri ja eksistentiaalinen, ja toisaalta nuorille tarjotaan ratkaisuvaihtoehdoksi sellaisia että ”kierrätä banaaninkuoret”. Ne eivät ole ihan tasapainossa, Tähkäpää toteaa Ylelle 12.7.

Pasi Toiviainen ilmastouhkien ja epätoivon dilemmasta

Ilmastokysymyksiin perehtynyt toimittaja Pasi Toiviainen kirjoitti dilemmasta, saako ilmastokatastrofin aiheuttamista tuhon uhkakuvista puhua suoraan vai ei? (Tiedeblogi, 28.6.

Toiviainen paljasti tokaisseensa kaverilleen suoraan, kuinka vuonna 2100 yhteiskunnat käyvät niin rajua elonjäämiskamppailua, että kysymys siitä, nouseeko merenpinta kaksi tai kaksikymmentä metriä on silloin ”huolista pienimpiä”.

Kaveri oli niin järkyttynyt, että hänen ”katseensa oli hetken aikaa aivan tyhjä”. Sitten hän arveli, että Toiviaisella on nyt menossa jokin synkkä kausi. Jos tuhon vaikutuksista puhutaan aivan suoraan, niin se Toiviaisen kokemusten mukaan voi johtaa ajatusten lukkiutumiseen, kieltämiseen tai vaaralliseen passivoitumiseen.

Toisaalta kun katastrofaalisen tuhon mahdollisuus on todellakin olemassa, niin toivekulissin ylläpitäminen johtaa tilanteeseen, jossa:

”vaietun, ikävän todellisuuden kuvaukset jäävät vain yksittäisiksi purskahduksiksi jonnekin keskustelun marginaaliin [- -] ne ovat helposti ohitettavissa ja leimattavissa ääripessimistien pelotteluksi ja alarmismiksi”, tiedetoimittaja kirjoittaa.

Toiviainen puntaroi myös todennäköisen katastrofin varoittamisesta, jotta ihmiskunta läpikävisi kollektiivisen kriisiterapian. ”Ehkä siitä voisi seurata todellinen kulttuurinen, syvästi arvoihin pureutuva muutos. Ehkä se on lopulta se, mitä ajan takaa tälläkin jutullani.”

Toiviaisen kuvaamassa dilemmassa voisi löytää keskitien, jossa uhista puhutaan suoraan mutta samalla korostetaan, kuinka massiivinen yhteiskunnallinen käänne on nyt tarpeen. 

Tällainen viestintä on jo hyvinkin ajanmukaista, kun nuorista enää vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastomuutoksen hillinnässä onnistutaan vuoteen 2050 mennessä.

Luke: Luomu kasvaa 10 prosenttia vuosittain

EUn_luomumerkki

Luomuruoan globaali myynti ylittää pian sadan miljardin euron rajan, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksesta.

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi arvioi luomun jo kauan jatkuneen 10 prosentin vuosittaisen kasvun niin nopeaksi, että perinteinen elintarvikesektori voi siitä vain uneksia.

– Suosion taustalla on kuluttajien kasvava kiinnostus luonnonmukaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin ja positiiviset mielikuvat luomuelintarvikkeista. Kuluttajat ostavat luomua, koska pitävät tuotteita terveellisinä, aitoina ja maultaan alkuperäisinä. (Luke, 4.7.)

Vaikka myös Suomessa luomutuotteiden myynti on kasvanut jo pitkään kymmenellä prosentilla vuodessa, niin kaupoista suomalaiset valitsevat kärryihinsä luomua vain vähän yli kahden prosentin arvosta.

Luku on niin pieni, että sillä ei päästä lähellekään maailman kärkisijoja. Esimerkiksi ruotsalaisten ruokaostoksista jo lähes kymmenen prosenttia on luomua ja tanskalaisilla peräti 13 prosenttia.

Suomalaistiloista on kuitenkin jo 11 prosenttia luomuviljelyssä, jonka ansiosta maaseudun 300 000 peltohehtaarilla ei enää ruiskuteta esimerkiksi kasvinsuojelu- tai tuholaismyrkkyjä.

Norjassa uusista autoista lähes puolet täyssähköautoja

Norja näyttää maailmalle esimerkkiä, kuinka fossiilisilla polttoaineilla kulkevista autoista on täysin mahdollista luopua.

Kesäkuussa Norjassa myydyistä uusista autoista lähes joka toinen oli jo täyssähköauto. Uusista autoista pelkällä bensiinillä kulki vain 16 prosenttia ja dieselillä enää 13,5 prosenttia.

Suomen ilmastopaneeli (9.11.18) ja myös SITRAn raportti ovat suositelleet ilmaston päästötavoitteiden takia pyrkimään noin 800 000 sähköauton määrän Suomessa vuonna 2030. 

Jotta siinä onnistuttaisiin, tulisi Suomessa myydä noin 70 000 uutta sähköautoa joka vuosi.

Suomessa oli kuitenkin rekisteröity vasta 750 uutta täyssähköautoa kesäkuun alkuun mennessä, MTV:n tietojen mukaan.

WWF:n muovivetoomuksella jo 700 000 allekirjoitusta

Ihmisiin päätyy viitisen grammaa mikromuovia viikossa eli noin pankkikortin verran ympäristöjärjestö WWF:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan. Vuosiannoksena se on neljänneskilo mikromuovia tai 50 pankkikorttia.

Siitä ylivoimaisesti suurin osa tulee juomavedestä. Peräti 90 prosenttia kertyy pullo- ja vesijohtovedestä. Ruokavalion äyriäisistä kertyy seuraavaksi eniten mikromuovia eli lähes 10 prosenttia.

Suomen rannoilla eniten muoviroskaa Itämerellä

WWF:n Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo varoittaa pitämästä Suomea neitseellisenä saarekkeena:

– Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan, Soirinsuo havainnollistaa (12.6.) 

Allekirjoita WWF:n muovivetoomus

WWF-levittää allekirjoitettavaksi vetoomusta: Pysäytetään muovin päätyminen meriin! 

Jo yli 700 000 allekirjoitusta keränneellä vetoomuksella pyydetään YK:n jäsenvaltioita luomaan vuoteen 2030 mennessä sitova sopimus, joka lopettaa muovin päätymisen meriin. Sopimuksessa tulee asettaa tiukat tavoitteet muovisaasteen vähentämiseksi ja luoda kansalliset toimintasuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maalämmöllä ilmastoystävällistä vaurautta – kuntien rakennukset edelläkävijöiksi?

Rakennusten lämmittäminen kuluttaa noin 27 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta, arvioidaan Ilmasto-oppaassa. Lämmittämisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kaksi kertaa suurempia kuin henkilöautoilun.

Lämmitysenergiasta saadaan täysin ilmastoystävällistä, mikäli se vaihdetaan maalämpöön ja ekosähköön.

Alkuinvestoinnin suuruus ei ole esteenä, koska nykyään on mahdollista saada rahoituspaketteja, joiden lyhennysmaksut ovat samansuuruisia kuin lämmityslaskut.

Esimerkiksi LeaseGreen-yrityksen toteuttama maalämpöasennus voidaan maksaa kuukausimaksulla, kerrotaan Helsingin Sanomien artikkelissa: ”Kolmasosa Helsingin taloyhtiöistä voisi lämmetä maalämmöllä – Tällaisilla itse itsensä maksavilla remonteilla taloyhtiö voi säästää energialaskussa”. (10.9.18)

Mikäli merkittävä osa valtion ja kuntien omistamista kiinteistöistä vaihtaisi maalämpöön, niin se toisi huomattavia taloudellisia säästöjä julkiselle sektorille.

Joidenkin arvioiden mukaan maalämpöinvestoinnista saa pääomalle yli kymmenen prosentin tuoton.

Samalla julkisen sektorin hiilijalanjälki pienenisi hyvinkin merkittävästi.

Julkisen tahon kannustavat esimerkit näyttäisivät, kuinka ilmastoystävälliseen ja metsiä säästävään lämmitysenergiaan siirtyminen voi olla taloudellisesti ”kivutonta” ja kannattavaa.

Hanasaaren hiili vaihtumassa puuhun, vaikka ilmastoystävällistä haketta ei ole riittävästi

Hanasaaren hiilivoimala. Kuva: Matti Mattila, CC BY 2.0

Valtava hiilivuori katoaa Helsingin Hanasaaren voimalan alueelta, kun energiayhtiö Helen ryhtyy puuhakkeen polttajaksi. Peräti 60 prosenttia hiilestä aiotaan korvata puuhakkeella vuodesta 2024 eteenpäin.

Kun myös Espoo ja Vantaa ovat siirtymässä puuhun, niin koko pääkaupunkiseudun puun tarve kasvaa peräti 1,2–1,8 miljoonaa kuutioon Ylen tutkivan (6.5.) artikkelin laskelmien mukaan.

Niin suuria määriä hakkuutähteitä ei ole saatavilla arvelee Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun Ylen artikkelissa. Kestäviä jakeita ei tulevaisuudessa riitä ulkomailtakaan, koska monissa maissa ollaan siirtymässä bioenergia tuotantoon.

Bruunin mukaan jo nyt Mäntsälän bioenergiaterminaalilta saadut tiedot osoittavat, että järeää puuta poltetaan merkittäviä määriä myös Uudellamaalla.

Järeiden puiden polttamisen päästövaikutus on selvästi suurempi kuin kivihiilellä, jopa 1–2 kertainen arvioi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. (Yle, 6.5.)

Tukki- ja kuitupuun hakkuita olisi lisättävä miljoonalla kuutiolla

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Perttu Anttila arvioi hakkuutähteitä käytetyn 0,6 miljoonaa kuutiota vuonna 2017 alueella, jolta niitä taloudellisesti kannattaisi tuoda Helsinkiin. Teknisesti tuolta alueelta voitaisiin korjata jopa 1,6 miljoonaa kuutiota, mutta silloin tukki- ja kuitupuun hakkuita on lisättävä miljoonalla kuutiolla (Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella, Anttila arvioi.

Suurimmallaan Helenin ja pääkaupunkiseudun yhteinen bioenergian määrä olisi 40 prosenttia Kemiin kaavaillun valtavan Metsä-Groupin sellutehtaan puumäärästä.

Monella taholla on epäilty, että jo Kemin uusi hanke heikentäisi metsien hiilinieluja niin, ettei Suomen ilmastopolitiikka olisi enää kestävää. 

Onko Helenin vielä harkittava hiilen korvaamista puulla?

Pormestari Jan Vapaavuori lanseerasi huhtikuussa miljoonan euron suuruisen kilpailun, jossa Helsingin lämmittämisongelma yritetään ratkaista mahdollisimman vähällä biomassalla.

– Kaupunki ei pidä järkevänä sitä, että kestämätöntä polttoainetta eli kivihiiltä ryhdytään korvaamaan toisella kyseenalaisella polttoaineella eli biomassalla, Vapaavuori sanoi. (Yle, 3.4.)

Virallisesti miljoonan euron palkintokilpailu alkaa syksyllä. Vapaavuoren mukaan kansainvälinen asiantuntijaraati valitsee parhaan ratkaisun..